Vuoden 2000 Parhaaksi Hunajaksi on nimetty Suomen toiseksi pohjoisimman mehiläishoitajan, saariselkäläisen Aapo Valon hillahunaja. Viime viikonvaihteessa Hunajapäiville kokoontuneiden Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) jäsenten mielestä suolta tuoksuva, ruskean kullan keltainen hunaja oli 78 hunajanäytteestä tuote, jonka veroista ei maailmalla kovin monesta paikasta saada.
Voittoisan hunajan taustalla on poikkeukselliset syntytavat. Mehiläishoitaja Valo vie muutamia mehiläispesiään hillan ja suokukkien kukinta-ajaksi eli noin kahdeksi viikoksi suon laitaan. - Yöttömän yön ja mehiläisten ympärivuorokautisen ahertamisen tuloksena saadaan yhdestä pesästä jopa parikymmentä kiloa voimakasaromista hunajaa, kertoi Valo.
Ensi kesästä odotetaan hunajaista
Mennyt kesä oli viiden vuoden sisällä jo kolmas todella kehno hunajakesä, Mehiläishoitajat uskovat kuitenkin, että tilastollisesti seuraavasta kesästä tulee satoisa hunajakesä ja he ovat myös varautuneet siihen. Joka viides mehiläisyhteiskunta jaettiin kesän aikana kahtia ja annettiin toiselle puoliskolle uusi emo uuden mehiläisperheen rakentamista varten. Talvehtimaan jäi siis noin 55 000 pesää.
Suomessa hyviä hunajantuotantoviikkoja on kaiken kaikkiaan vain neljä. Maassamme lähes kaikki kasvit kukkivat yhtä aikaa ja lajihunajien tuottamiseen ei kovin suuria mahdollisuuksia ole. Kotimaisen hunajan rikkaus onkin monenlaisten kukkien aromit ja hivenaineet. Lajihunajia valmistetaan yksinkertaisesti siirtämällä pesiä mahdollisimman lähelle tietyn kasvin kukintapaikkaa.
Hunaja on aito luonnon tuote
Pitkien kesäpäivien aikana työmehiläiset lentelevät kirjaimellisesti siipensä rikki kukasta kukkaan keräämässä mettä. Mehiläisten työhön kuuluu ylimääräisen nesteen haihduttaminen ja oikeiden entsyymien lisääminen herkästi pilaantuvaan meteen. Valmiin meden ne varastoivat pesän kennoihin vahakansien alle. Kennon täytyttyä satokauden lopussa hoitajat poistavat kannet, linkoavat, siivilöivät ja vaivaavat herkun purkitettavaksi.
Hunajalle on luonteenomaista, että se linkoamisen jälkeen vähitellen samenee ja muuttuu juoksevasta jäykäksi - kiteytyy. Samalla väri vaalenee. Vain tietyt hunajalajit mm. horsmahunaja ja unkarilainen akaasiahunaja, säilyvät luonnostaan juoksevina. Tämä johtuu hunajan sokerikoostumuksesta. Mitä runsaammin hunaja sisältää rypälesokeria, sitä helpommin ja nopeammin se kiteytyy. Kiteytyneen hunajan pinnalla esiintyvä vaalea, huurretta muistuttava kerros johtuu siis rypälesokerikiteiden väliin jäävistä ilmakuplista, eikä siten millään tavoin alenna hunajan käyttöarvoa. (Lähde: Finfood / MTV3 internet)
Lisätietoa mehiläistenhoidosta löytyy Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry: n sivuilta.
(Reseptit Suomen Mehiläishoitajain Liitosta)
Rapea hunajaleipä
2,5 dl maitoa 1,2 dl hunajaa 6 dl grahamjauhoja 1 muna 9-10 dl vehnäjauhoja 2,5 dl vettä 3 rkl voita 2 kuivahiiva-annospussia (22 g) 1 rkl suolaa Lisäksi myös voiteluun vähän hunaja-maitoa.
Lämmitä maito, vesi, hunaja ja voi 40-45 asteiseksi. Lisää nesteeseen hiiva. Lisää nesteeseen tasaisesti sekoittaen 5-7 dl vehnäjauhoja, 3 dl grahamjauhoja, kananmuna, suola ja maito. Lisää loput jauhoista vähitellen kunnes taikina on melko kiinteä. Anna nousta peitteen alla. Jaa taikina kahdeksi leiväksi. Nostata liinan alla. Voitele leivät hunaja-maitoseoksella ja paista 200-asteisessa uunissa.
Hunajamarinoitu broileri
1 broileri, kokonaisena tai paloiteltuna tai 4-6 broilerifileetä
Marinadi: 2-3 tuoretta rosmariinioksaa tai 2 tl kuivattua rosmariinia 2 laaakerinlehteä 3 rkl oliivi-/rypsiöljyä 2 rkl soijaa 2-3 rkl appelsiinitäysmehua 5 valkosipulinkynttä, murskattuna ½ dl hunajaa (juoksevaksi lämmitettyä) mustapippuria ja suolaa
Sekoita marinadin ainekset keskenään. Marinoi lihapaloja kastikkeessa vuorokauden ajan.