Suomen hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen epäilee, että suonensisäistä nesteytystä käytetään yhä kansainvälisessä maastohiihdossa.
- Huoli on se, että aineet ovat vaihtuneet laillisiksi, mutta menetelmä on yhä käytössä, Piirainen sanoi STT:lle Kuusamossa.
Piiraisen mukaan hänen mielessään ei ole konkreettisia tapauksia, joiden takia hän ilmoittaa epäilyistään nyt.
- Olen huolissani, että nesteytys on yhä käytössä. Olen huolissani lajin imagosta, että meidän jäljiltämme aina kaivellaan roskiksia.
Piirainen vakuuttaa, etteivät suomalaishiihtäjät ole käyttäneet suonensisäistä nesteytystä Lahden 2001 dopingskandaalin jälkeen. Tuolloin kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni kielletyn plasmanlaajentajan käytöstä.
Antidopingsääntöjen mukaan suonensisäinen nesteytys on sallittua vain asianmukaisena lääketieteellisenä hoitona. Piirainen epäilee, että suonensisäistä nesteytystä käytetään palautumisen nopeuttamiseen.
- Sen hyväksyn että neutraali kisalääkäri tekee sen, jos hän toteaa lääketieteellisen tarpeen.
Hartonen kisadiskossa
Piirainen muistaa esimerkin nesteytyksen palauttavasta voimasta. Falunin MM-kisoissa 1993 Jukka Hartonen oli ainoa suomalainen, joka pääsi maaliin 50 kilometrin kisassa. Maalilinjan ylitettyään uupunut Hartonen sammui täysin.
Kisajärjestäjien lääkehuollolta saadun nesteytyksen teho oli kuitenkin ihmeellinen.
- Viisi tai kuusi tuntia myöhemmin alkoi kisabanketti, ja kovakuntoisimpana kisadiskossa juhli juuri Hartonen.
Piiraisen mielestä erityisen epäilyttävä on vuodenvaihteessa kisattava Tour de Ski.
- Suosittelen tarkkailemaan Tour de Skin aikaista käyttäytymistä, jolloin kilpaillaan kahdeksan kertaa kymmenen päivän sisällä.
Tour de Skin naisten kisan voitti viime vuonna Virpi Kuitunen, joka oli yksi Lahden MM-hiihdoissa 2001 kärynneistä suomalaisista. Piirainen vannoo silti, että Suomen hiihtäjät ovat oppineet vanhoista virheistä.
- Sen tiedän, että meillä ei käytetä nesteytystä.
(MTV3-STT)
Lue myös:
Saksan Behle ei niele Piiraisen epäilyjä