Heikko taloustilanne uhkaa nuorten työllistymistä

Pajalla työskentelee nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai jotka ovat työttömiä. Yksi heistä on Jyrki Perttu, 21, joka jätti lukion jälkeen automaatiotekniikan opiskelut kesken.   

- Aika pian tuli selväksi, ettei ala ollut minua varten. Tein opintojen keskeyttämisen jälkeen erilaisia pätkätöitä, kunnes jäin työttömäksi. Kuulin työpajatoiminnasta kaveriltani, ja päätin hakea tänne. 

Noin puoli vuotta kestävän työpajan tarkoitus on edistää nuorten työllisyyttä ja helpottaa opiskeluun hakeutumista. 

Vastaavissa työpajoissa työskenteli viime vuonna yli 14000 suomalaisnuorta. Pajat ovat yksi osa nuorisotakuuta, jonka tavoitteena on torjua nuorisotyöttömyyttä. Kokemukset pajoista ovat olleet niin hyviä, että niiden käyttöä halutaan laajentaa. 

Nuorisotakuun ensimmäisen vuoden kokemuksia on kartoitettu työ- ja elinkeinoministeriön tilaamalla tutkimuksella. Sen mukaan nuorisotakuu on parantanut nuorten palvelujen saatavuutta ja nuoret itse kokevat hyötyneensä siitä. 

Sosiaalipalvelut huonosti saatavilla 

Yksi nuorisotakuun tavoitteista on ollut tarjota kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työ-, opiskelu- tai muu paikka kolmessa kuukaudessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Tutkimuksen mukaan tämä onnistui yli 75 prosentilla alle 25-vuotiaista ja reilulla 60 prosentilla 25-29-vuotiaista. 

- Työllistymisessä on kuitenkin isoja eroja maakunnittain, sanoi työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tiedotustilaisuudessa. 

Lisäksi tutkimuksen mukaan peruskoulun päättäneet jatkoivat opintojaan toisella asteella viime vuonna hieman edellisvuotta useammin.  

Tutkimuksessa nousi esille, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nuorille selvästi huonommin saatavilla kuin muut palvelut. 

- Suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys, Ihalainen sanoo. 

Vastassa irtisanomiset ja lomautukset 

Joka puolella käytävät yt-neuvottelut heijastuvat suoraan nuoriin. Työnantajilla on takaisinottovelvoite irtisanotuille työntekijöille, joten nuoria on hankala palkata, Ihalainen sanoo. 

Samoilla linjoilla on Oulun nuorten pajakeskuksen suunnittelija Sirpa Alapiessa. 

- Nuorisotakuu on ajatuksena kaunis, mutta se ei ole vaikuttanut meidän työhömme täällä millään tavalla. Oulussa nuorisotyöttömyys on valtavan korkea, hän toteaa. 

Alapiessa kritisoi sitä, että samaan aikaan kun nuorisotakuu tuli voimaan, monesta te-keskuksessa lakkautettiin erillinen nuorten yksikkö. Nyt nuorten saama apu riippuu hänen mukaansa virkailijan ammattitaidosta. 

Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia työpajassa olleista nuorista on vuoden kuluttua ohjautunut opiskelemaan, töihin tai jonkun tuen piiriin. 

- Työpajalla on mielekästä tekemistä ja päivissä on rytmi. Ei voi jäädä sänkyyn makaamaan, kehuu Perttu. 

Jyrki Perttu on kolmen kuukauden pajatoiminnan aikana saanut ajatuksensa tulevaisuudesta selkeytettyä. 

- Hain luokanopettaja- sekä varhaiskasvatuskoulutukseen Lapin yliopistoon. Varasuunnitelmana on muusikon opinnot Torniossa, hän kertoo tyytyväisenä.