Harmaa työvoima kuriin rakennusalalla

Suurin osa rakennusalasta hoitaa työvoimaan ja sen käyttöön liittyvät yhteiskunnalliset velvollisuutensa täsmälleen kuten pitääkin. Niin sanottu harmaa työvoima on silti edelleen ongelma, jonka korjaamiseen on pohdittu keinoja eri tahoilla - ei vähiten alan omien järjestöjen keskuudessa.

"Meillä on ollut jo 90-luvun alusta saakka harmaiden markkinoiden torjuntaa koskeva sopimuskäytäntö," muistuttaa johtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä. "Sen mukaan tilaajalla on mahdollisuus vaatia urakoitsijalta tiettyjä asiakirjoja varmistaakseen, millaisen yrityksen kanssa on tekemisissä. Niitä ovat esimerkiksi verovelkatodistus ja todistus eläkemaksujen maksamisesta."

Sopimuskäytäntöä on myöhemmin täydennetty muun muassa sillä, että tilaaja ilmoittaa verottajalle tietyn suuruiset urakat. Näin tämä voi verrata omista rekistereistään, onko yrittäjän toiminnan volyymi ilmoitetulla tasolla.

Jo keskikokoisellakin työmaalla liikkuu päivittäin kymmeniä ihmisiä ja koko hankkeen aikana luku nousee helposti satoihin. Helmikuun alussa 2006 tulee voimaan laski, jonka mukaan sellaisilla työmailla, joilla työskentelee useamman työnantajan työntekijöitä, jokaisella työntekijällä on oltava kuvallinen henkilötunniste. Siitä on käytävä ilmi oma ja työnantajan nimi.

"Seuraavaksi meillä on tavoitteena sellainen sähköinen järjestelmä, jonka puitteissa työntekijästä voitaisiin tallentaa henkilötunnisteen avulla enemmänkin tietoa," Kari kertoo. "Siinä yhdistyvät niin kulunvalvonta kuin työturvallisuuden tarkkailu. Paikan päällä voidaan tarkastaa välittömästi, onko työturvallisuuskortti suoritettu, missä vaiheessa on koulutus ja mitkä kurssit on käyty. Työmaalla oleskelevien henkilöllisyys olisi koko ajan tiedossa ja kulkuluvat voitaisiin myöntää tarpeen mukaan tietyiksi vuorokauden tunneiksi. Tämä auttaisi työmaan hallittavuutta ja sitä kautta harmaiden markkinoiden torjuntaa."

Yksittäisen kuluttajan mahdollisuudet tarkistuksiin ovat tietysti paljon pienemmät. Tärkeintähän hänellekin on olla tekemisissä luotettavan yrityksen kanssa. Kari neuvoo kyselemään referenssejä aikaisemmista urakoista ja selvittämään muilta asiakkailta, kuinka hommat ovat siellä sujuneet. Kotitalousvähennyksen käyttöhän edellyttää ennakonperintärekisteriin merkityn yrityksen käyttöä ja tämän on näyttävä myös laskussa.

Rajojen aukeaminen EU:n laajetessa on tuonut paitsi osaavia työntekijöitä, myös uudenlaisia pulmia:

"Mielestämme pieni epäkohta on se, että esimerkiksi näistä uusista EU-maista tulleet yritykset voivat tehdä varsin vapaasti rakennustöitä Suomessa ilman rekisteröitymisvelvoitteita," Kari harmittelee. "Olemme ehdottaneet tähän ennakkoperintärekisteriä aivan samalla tavalla kuin se koskee suomalaistakin yrittäjää. Osoittaisihan tänä myös asiakkaalle ulkolaisesta yrityksestä sen, että se haluaa toimia avoimesti. Työntekijöiden kohdalla puolestaan on aikamoinen työlupaviidakko. Niiden hoitaminen ja tarkkailu on sitten yritysten asia."

(JKA 20.1.2006)

Lue myös:

    Uusimmat