Vääpeli Tenhunen osallistui tiistaina 7. elokuuta 2007 Porin Prikaatissa pidettyyn tiedotustilaisuuteen ISAF-operaatin vaihtohenkilöstön koulutuksesta. Porin Prikaatin Kriisinhallintakeskus kouluttaa suomalaista vaihtohenkilöstöä Afganistanissa käynnissä olevaan ISAF-operaatioon. Kuva: Lehtikuva
Julkaistu 25.07.2009 17:29(Päivitetty 27.07.2009 12:27)
Afganistanin viimeaikaiset levottomuudet ovat nostaneet suurennuslasin alle myös suomalaisten rauhanturvaajien roolin maassa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan suomalaisten läsnäolo Afganistanissa tarkoittaa sitä, että Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa.
Helsingin Sanomien eilisessä kirjoituksessaan Salonius-Pasternak toteaa, että suomalaisten ja muiden Isaf-joukkojen sotilaiden tehtävä on tukea Afganistanin hallitusta. Tutkijan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä Suomi ottaa osaa maassa käytävään sisällissotaan.
Puolustusministeri Jyri Häkämies. (Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva)Lehtikuva
Puolustusministeri Jyri Häkämies ei yhdy Salonius-Pastrnakin näkemykseen.
- Tämä väite on täysin vailla todellisuuspohjaa. Suomi on mukana kansainvälisen yhteisön kriisinhallintaoperaatiossa, jolla on YK:n mandaatti.
Häkämiehen mukaan Suomi ottaakin Afganistanissa osaa ainoastaan rauhanturvaoperaatioon.
Tästä kielivät hänen mukaansa muun muassa suomalaisten rauhanturvaajien voimankäyttömahdollisuudet, jotka ovat olemassa ainoastaan puolustautumistarkoituksessa.
Rauhanturvaajille ei lisää valtuuksia
Suomalainen rauhanturvaaja Pasi-ajoneuvon kyydissä Afganistanissa 25. marraskuuta 2006.Lehtikuva-MTV3
Rauhanturvaajia vastaan kohdistetut hyökkäykset Afganistanissa ovat nostaneet esille kysymyksen, pitäsikö joukkojen voimankäyttöoikeuksia kuitenkin harkita uudelleen.
Oikeuksia ei ole muutettu viimeaikaisten hyökkäysten johdosta, eikä Häkämies näe tarvetta valtuuksien nostamiselle vastaisuudessakaan.
- Jos suomalaisia rauhanturvaajia kohtaan kohdistetaan voimankäyttöä tai jos tehtävän suorittaminen sitä vaatii, niin heillä on oikeus puolustautua. Mutta muuten voimankäyttösäännöksiin ei ole tullut muutoksia, enkä usko että tulekaan.
Maan olojen muuttuminen levottomammaksi on kuitenkin huomioitu.
- Koska on kiistaton fakta, että Afganistanin turvallisuustilanne on mennyt huonompaan suuntaan, niin olemme panostaneet tällaiseen ennaltaehkäisevään turvallisuuden lisäämiseen omille joukoillemme. Tätä tehdään esimerkiksi varustautumalla panssaroiduilla ajoneuvoilla ja varautumalla tievarsipommeihin, Häkämies toteaa.
Kaikkein tärkeintä Häkämiehen mukaan on kuitenkin toimintatapa, mitä Afganistanissa toteutetaan.
Balkanilla suomalaiset rauhanturvaajat ovat toimineet erityisesti yhteistyössä siviilien kanssa ja rakentaneet verkostoa näiden sekä viranomaisten välille. Häkämies näkee, että suomalaisilla rauhanturvaajilla on sama rooli myös Afganistanissa.
- Kaikki Suomen toimet osana kansainvälistä yhteisöä tähtäävät siihen, että kansainvälisten yhteisöjen avustustoimet menevät perille, on sitten kyse terveydenhuollosta tai sähkörakentamisesta kyliin. Ja tällä hetkellä Afganistanin tilanne on sellainen, että näitä kehitystoimia ei ole mahdollista tehdä ilman sotilaallista kriisinhallintaa, Häkämies summaa.
Suomalaisia rauhanturvaajia on Afganistanissa hieman alle 200. Näistä perusvahvuuteen kuuluu reilut sata rauhanturvaajaa, lisäksi vaalien ajaksi vahvuutta on kasvatettu hieman yli 80 rauhanturvaajalla.
Katso Risto Puolimatkan juttu (Kymmenen uutiset 25.7.2009)
