Suomalaistutkimus osoittaa, että kotimainen koivutisle ja koivuterva pitävät haitalliset kotilot pois kasvimaalta. Tislettä syntyy grillihiilien tuotannossa.
Kotimaisella raaka-aineella voitaisiin korvata synteettisiä kemikaaleja. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelyt Marleena Hagner osoittaa tutkimuksellaan, että koivuperäinen biohiili vähentää rikkaruohojen torjunnassa yleisesti käytetyn glyfosaatin huuhtoutumista vesistöihin noin neljänneksellä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että koivusta saatavat koivutisle ja -terva mahdollistavat tehokkaan, halvan ja ympäristölle ystävällisen torjuntakeinon haitallisia lehtokotiloita ja espanjansiruetanoita vastaan. Tuotteita syntyy grillihiilien tuotannossa.
Pohjoisessa maaperässä ja vesistössä on monien synteettisten torjunta-aineiden jäämiä. Esimerkiksi rikkaruohojen torjuntaan yleisesti käytetty glyfosaatti ei hajoa maaperästä yhtä nopeasti kuin Etelä-Euroopassa. Tämän vuoksi glyfosaatti huuhtoutuu kylmässä maassa helposti myös vesistöihin.
Euroopan unionin torjunta-ainestrategian tavoitteena on ottaa luonnon omat torjuntamekanismit laajemmin käyttöön. Samalla halutaan osittain korvata synteettiset kemikaalit ympäristöystävällisemmillä ja helpommin hajoavilla tuotteilla.
Lue lisää:
MTV3 Koti:
Sivumaku-blogi: Lehtokotilot – pirulliset sarvipäät
Kuva: Lehtikuva
(MTV3)