Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puolustaa blogissaan lehdistönvapautta liittyen Helsingin Sanomien julkaisemaan artikkeliin sotilastiedustelusta. Samalla hän kritisoi viime aikoina käytyä keskustelua tiedustelulain uudistuksesta – tai pikemminkin sen puutetta.
– On hämmästyttävää, miten vähän tiedustelusta ja tiedustelun pohjana olevasta lainsäädännöstä on viime aikoina julkisesti keskusteltu. Hyvä, että Helsingin Sanomien uutisoinnin myötä tiedustelu ja sotilastiedustelu nousevat keskusteluun myös presidentinvaaleissa, hän toteaa.
Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottiin Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta perustuen salaisiin asiakirjoihin. Asiakirjojen vuoto medialle on aiheuttanut runsaasti keskustelua, ja myös lehden on syytetty toimineen lainvastaisesti.
Haavisto korostaa, että viranomaisten toiminta on lähtökohtaisesti julkista, ja asiakirjoja pitää salata vain perustelluissa määrin. Hänen mukaansa mahdollisimman laaja avoimuus lisää kansalaisten luottamusta viranomaisia kohtaan.
Hän myös peräänkuuluttaa tiedustelutoiminnan kontrollia, sen periaatteista keskustelua ja kansalaisten oikeutta yksityisyyteen.
– En hyväksy massavalvontaa, jossa viranomaisille annetaan laajat oikeudet seurata kansalaisten sähköpostiliikennettä. Suojelupoliisin ja tiedusteluviranomaisten on toimittava tiukan parlamentaarisen kontrollin alla.
Hän kuitenkin peräänkuuluttaa sotilas- ja siviilitiedustelusta käytävän keskustelun erottamista toisistaan.
Helsingin Sanomien toimintaan uutisoinnissa Haavisto ei esitä kritiikkiä, vaan kehuu median laajoja toimintavapauksia länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen keskeiseksi osaksi.
– Tämä periaate tuntuu osalta keskustelijoista unohtuneen tai periaatetta ei ole missään vaiheessa todella sisäistetty. Euroopassa on maita, joissa tämä periaate on viimeisen vuosikymmenen aikana rapautunut. Suomen ei pidä ottaa askeltakaan tuolla polulla, hän toteaa.