Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on todella tärkeää, että EU ja Turkki pystyisivät palaamaan tarvittaessa neuvottelupöytään ja katsomaan, onko EU:n ja Turkin pakolaissopimuksen toteutuksessa tai yksityiskohdissa asioita, joita voidaan vielä tarkentaa.
– Oikea menettely on aina neuvottelu eikä erilaisilla toimenpiteillä uhkaaminen. Uhkaaminen aiheuttaa helposti entistä vaikeampaa tilanteen lukkiutumista, Haavisto sanoo STT:lle.
Haavisto kuitenkin katsoo, että sopimus on edelleen voimassa. Turkki ja EU solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa Turkki sitoutui tehostamaan rajavalvontaansa ja vastaanottamaan Euroopasta palautettavia pakolaisia. Vastineena EU lupasi Turkille muun muassa taloudellista tukea pakolaisista huolehtimiseen.
Sopimus kuitenkin horjui viime viikolla sen jälkeen, kun Turkki kertoi sotilaidensa kuoleman jälkeen avaavansa rajat Eurooppaan.
"Turkki hakee omalle toiminnalleen Syyriassa poliittista tukea"
Haavisto ei suoraan arvioi sitä, miten toimiva EU:n ja Turkin pakolaissopimus on ollut. Haaviston mukaan Turkille täytyy antaa kuitenkin tunnustusta siitä, että Turkki on hyvin suuri pakolaisten vastaanottajamaa. Turkki on ottanut vastaan kaikkiaan noin neljä miljoonaa pakolaista.
– Kun katsoo vuodesta 2016 eteenpäin tähän asti, tämä (sopimus) on toiminut ja Turkki on oman vastuunsa sopimuksen toteuttamisesta kantanut. Turkki on tehnyt tässä merkittävän työn, ja tämä on tietysti ollut myös hyvin tärkeä avain EU:n ja Turkin suhteeseen, Haavisto sanoo.
Turkki on sanonut, että EU ei ole tehnyt pakolaistilanteen eteen tarpeeksi. Haavisto arvelee, että Turkki on varmasti huolissaan pakolaisten määrästä, joka potentiaalisesti kasvaa. Ulkoministeri arvioi, että Turkki avasi rajansa juuri nyt monista eri syistä. Haaviston mukaan Turkki esimerkiksi hakee omalle toiminnalleen Syyriassa poliittista tukea ja haluaa lisätä painetta EU:n suuntaan.
Haavisto keskusteli Kreikan ulkoministerin kanssa sunnuntaina Kreikan ja Turkin rajatilanteesta. Haavisto kertoo Kreikan ulkoministerin puhelussa pääasiassa kuvailleen tilannetta rajalla.
– Hän kertoi, että Turkki on päästänyt pakolaisia tai turvapaikkaa hakevia ihmisiä rajavyöhykkeelle eli päästänyt omasta rajastaan läpi Kreikkaa kohti.
Haaviston mukaan Kreikalla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta päästää ihmisiä sisään, sillä maa on jo nyt helisemässä aikaisempien pakolaisryhmien kanssa ja Kreikan saarilla on hyvin vaikea tilanne.
– Hänen tulkintansa oli tietysti se, että pakolaisten tulo rajalle Turkista on hyvin järjestettyä, Haavisto sanoo.
Kreikka toivoi EU:lta asiassa solidaarisuutta ja sitä, että EU pyrkisi vaikuttamaan Turkkiin siten, että vuoden 2016 julkilausumaa noudatettaisiin, Haavisto kertoo. Tiedossa oli jo tuolloin, että EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex lisää toimiaan alueella.
Syyrian Idlibiin on erittäin vaikeaa saada humanitaarista apua
Syyrian tilanteen osalta Haavisto sanoi, että tilanne Idlibissä näyttää entistä huolestuttavammalta. Haaviston päällimmäinen huoli koskee Idlibin pohjoisosissa olevia miljoonaa ihmistä. EU:n tärkeimpänä intressinä on Haaviston mukaan saada humanitaarinen apu alueelle perille. Haavisto kertoo keskustelleensa kansainvälisen Punaisen ristin johtajan ja muiden humanitaarista apua antavien kanssa.
– Siellä on ollut erittäin vaikea saada humanitaarista apua siviiliväestölle perille. Siellä on ollut Syyrian hallinnon omia ehtoja ja toisella puolella turkkilaisilla omia ehtojaan.
EU:n ulkoministerien on tarkoitus pitää ylimääräinen kokous asiasta tällä viikolla. EU:n ulkoministerien on tarkoitus kokoontua torstaina ja perjantaina epäviralliseen kokoukseen Kroatian Zagrebissa. Haaviston mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että perjantai muutetaan viralliseksi kokoukseksi. Epävirallisessa kokouksessa ei voida tehdä päätöksiä eikä antaa julkilausumia.