Häiden koristelussa tärkeintä on löytää ”punainen lanka” ja varata riittävästi aikaa – ja mielikuvitusta!
Ei käy kieltäminen: Suomi elää häähurmoksessa. Moni hääpari aloittaa juhliensa valmistelun jo vuosi tai pari ennen niiden varsinaista ajankohtaa. Silloin saa kyllä haluamansa hääkirkon ja hääpaikan, mutta hääkoristeiden tekemisessä tahtoo asiantuntijan mukaan tulla silti kiire:
- Suunnitteluvaiheessa pareilla on yleensä korkealentoisia ajatuksia, mutta kiireen takia ideoista useimmiten tingitään viimeistään toteutusvaiheessa, mallimestari Anu Turu Sinooperista kertoo.
Turu muistaa kyllä myös yhden poikkeuksen: pariskunnan, joka halusi tehdä hääkutsunsa paperinkin itse.
– Sitä en kyllä suosittele, tekemistä on muutenkin niin paljon, että voimat voivat sitten loppua kesken.
Teemaa etsimässä
Anu Turun mukaan kiireen lisäksi toinen hääkoristelun pullonkaula on ”punaisen langan”, teeman, puuttuminen.
- Tekee ihan pahaa katsoa, kun huomaa, ettei hääpari ole miettinyt häilleen mitään yhtenäistä linjaa, vaan kaikki on kaaosta. Kortit ovat sinisiä, hääkarkit punaisia, paikkakortit keltaisia ja kakku violetti. Jos kirjavuus sopii hääparin persoonaan ja on harkittua, niin ei se mitään, mutta useimmiten kirjavuus on tahatonta ajattelemattomuutta, Turu huokaa.
Häiden koristelun teema voi löytyä vihkiparin yhteisestä harrastuksesta tai mieliväreistä. Yhtä hyvin juhlan teeman voi rakentaa myös lempikukan, vuodenajan tai vaikka lempielokuvan ympärille. Valitaanko merihenkinen sininen tai sinivalkoinen koristelu, hempeä vaaleanpunainen, villisti safarihenkinen vihreä vai intohimoinen tummanpunainen? Juhliiko hääpari italialaisittain, eksoottisesti karibialaisittain, hämäläisittäin vai suomenruotsalaiseen tapaan?
Jos itsellä ei ole ideoita, kannattaa poiketa tavarataloihin ja askarteluliikkeisiin kysymään vinkkejä ammattilaisilta. Joskus idea voi lähteä houkuttelevan värisestä paperikukasta tai kauniista sablonista. Myös omaa valokuva-albumia selailemalla voi palauttaa mieleen mukavia muistoja, joista ehkä löytyy häille se häille sopiva punainen lanka.
Anopin häät vai omat häät?
Anu Turun mukaan hääpari pyrkii usein aivan liikaa miellyttämään sukulaisiaan.
- Moni morsian yrittää miellyttää anoppiaan ja äitiään, eikä tee niin kuin itse haluaisi. Pitäisi päästä eroon sellaisesta ajattelusta, että näin on tehty aina ennen, ja niin tehdään nytkin. Kannustan hääpareja irrotteluun ja rohkeuteen. Siihen, että he tekevät häistään rohkeasti juuri itsensä näköiset.
Turu mainitsee onnistuneena esimerkkinä häät, joissa korkean häätilan kattoon oli keksitty kiinnittää roikkumaan verkko, joka oli täynnä ruusuja.
- Käyttämällä mielikuvitusta saa helposti aikaan persoonallista jälkeä.
Hyvät ideat kannattaa kerätä talteen aina, kun niitä näkee.
- Hyvä keino on kerätä vihkoon eri lehdistä omaa silmää miellyttäviä ideoita ja kuvia. Niistä voi sitten lopuksi valita ne parhaat, Anu Turu vinkkaa.
Kutsusta kaikki alkaa
Kaikki lähtee liikkeelle hääkutsusta, ja yleensä sen värimaailmaa noudatetaan myös hääjuhlissa. Jos häille löytyy selkeä teema, värimaailma kannattaa valita tukemaan tätä teemaa. Värejä ei yleensä kannata valita kahta enempää, koska muuten lopputuloksesta tulee helposti sekava.
- Vaaleanpunainen on suosituin väri vuodesta toiseen, se ei häviä koskaan. Tänä kesänä tulossa on myös ruskea, joka yhdistetään luonnonvalkoiseen. Myös viininpunainen on nyt suosiossa. Yksiäkään mustavalkoisia häitä en ole nähnyt, mutta voisin kuvitella, että niistä saisi helposti ajattoman tyylikkäät.
Kutsut voi toki ostaa valmiina, mutta suurin osa haluaa valmistaa ne itse. Kortit voi tehdä esimerkiksi painamalla leimasimella kuvioita ja tekstiä värilliselle kartongille tai käyttämällä apuna vaikkapa Fiskarsin uusia paperinkuviointivälineitä. Kuviosaksilla saa aikaan 15 erilaista kuviota, joista voi valita omaan teemansa sopivan.
Kulmasaksilla saa tavalliseen kortin kulmaan ilmettä, samoin kuin liimaamalla valkoiselle kartongille silkkisen omenankukan. Herkän vaikutelman saa aikaan esimerkiksi sujauttamalla sydämenmuotoisen kutsukortin läpikuultavaan kirjekuoreen tai käyttämällä kutsussa ruusuaiheista läpikuultavaa ruusupaperia. Erityisen viimeistellyn hääkutsusta tai häiden jälkeen lähetettävästä kiitoskortista saa teettämällä kuoreen oman postimerkin, jossa voi olla esimerkiksi hääparin kuva.
Kutsuun valitun kuvaidean voi painaa muuhunkin häämateriaaliin, kuten juhlapaikalle vieviin opaskyltteihin ja vaikkapa hääparin omiin samppanjalaseihin.
Hääpaikka kukkimaan
Suurin osa hääpareista tilaa kukat valmiina kukkakaupasta, mutta kukka-asetelmat voi myös tehdä itse. Kesällä kukat voi poimia vaikkapa metsäniityltä tai omasta puutarhasta. Kukat voi asetella vettä imevään Oasis-kukkasieneen. Aivan uutta ovat punaiset, sydämenmalliset kukkasienet, joihin voi kiinnittää kukkien lisäksi myös oksia, nauhoja, metallilangasta muotoiltuja koristeita tai mitä tahansa keksiikin.
Aina ei pöydän koristeiden kuitenkaan tarvitse olla aitoja kukkia, vaan kauniin koristelun saa aikaan myös silkkikukilla tai askartelemalla kukat vaikkapa mulperipaperista. Sama kukkakoristeidea voi jatkua esimerkiksi hääpaikan ikkunoihin ripustettavissa kukkakransseissa ja morsiusneitojen riisi- tai kukanterälehtikoreissa. Ikkunanpokien koristelulla hääpaikka saa uuden ilmeen. Askarteluliikkeet myyvät valmista ruusunnuppunauhaa ja muita koristeita, joita käyttämällä saa helposti tunnelmaa tavalliseenkin kattaukseen.
Omaperäinen ratkaisu pöydän koristeluun ovat itse tehtävät paperilankapallot. Koristelussa voi käyttää muitakin luonnonelementtejä kuin kukkia. Maljakoihin voi kerätä vaikkapa kauniita heiniä, käkkyräisiä oksia, pajunkissoja tai vaikkapa hiirenkorvilla olevia koivunoksia vuodenajasta ja teemasta riippuen. Erikoiset kynttilätkin tai massiiviset kynttilänjalat sinänsä, voivat riittää.
Paikkakortit ja pöytänumeroinnit
Jotta vieraat löytäisivät helposti paikkansa, kannattaa pöydät numeroida. Paikkakortti taas ohjaa vieraat paikoilleen. Paikkakortti voi toki olla perinteisen neliön tai suorakaiteen mallinen, mutta aivan yhtä hyvin sydämen, koivunlehden tai purjeveneen muotoon leikattu.
Omiin häihini askartelin nimikorteiksi lumpeenlehtiä, joihin kiinnitin silkkiset lumpeenkukat. Pöytien numerot taas oli merkitty thaimaalaisten gekkoliskojen muotoon leikattuihin pahveihin, jotka oli kiinnitetty jokaiseen pöytään asetettuun aasialaiseen patsaaseen. Näin nimikortit ja pöytänumerot olivat samassa linjassa muun thai-teeman kanssa.
Hieman viitseliäisyyttä ja laajaa kotialbumia edellyttää idea, jossa kutsukortteihin ei merkitäkään nimiä vaan liimataan jokaisen vieraan valokuva. Vanhat valokuvat herättävät keskustelua ja ovat myös hauska yllätys vieraille. Paikkakortit voivat olla kaikki samanvärisiä tai vaihtoehtoisesti kortteja voidaan käyttää erottamaan vieraita toisistaan esimerkiksi niin, että naisten ja miesten, aikuisten ja lasten tai sulhasen ja morsiamen ystävien sekä sukulaisten paikat on merkitty erivärisillä paikkakorteilla.
Paikkakortit voi kiinnittää myös viinilaseihin tai tuolien selkämyksiin. Samalla kannattaa harkita kietaisisiko tuolin ympärille häiden teemavärisen silkkinauhan, joka antaa tuolille kauniin lisäsäväyksen. Nimikorttien lisäksi pöytiin voi asettaa myös menukortit, joista voi tutkia, mitä herkkuja juhlissa tarjotaan.
Hääkarkeista pipareihin
Hääkarkit ovat perinteinen osa hääjuhlaa. Yleinen tapa on kääriä pyöreähköt karkit verkkomaiseen kankaaseen, esimerkiksi tylliin, mutta aivan yhtä hyvin voi sujauttaa pieneen kuoreen esimerkiksi litteän After Eight -suklaan. Vieraan iloksi voi kuoresta löytyä myös pieni runo tai aforismi. Vaivaa ei oltu säästelty häissä, joissa aidoista kampasimpukan kuorista tarjoiltiin Marianne-suklaahelmiä.
Hääkarkkien valinnassa kannattaa ottaa huomioon kutsuttavien ikä sekä juhlien teema. Joulun läheisyyteen sijoittuvissa häissä voi vieraille tarjota hääkarkkien sijaan vaikkapa pieniin kirjekuoriin tai koristeltuihin rasioihin sujautettuja piparkakkuja. Vapun aikaan rasioista voi löytyä vaikkapa värikkäitä keksejä ja pääsisäishäissä pieniä suklaamunia. Myös litteät suolakeksit tai vaikkapa aasialaiset onnenleivät, ”fortune cookies”, sopivat hyvin tarjottaviksi.
Kattauksella koreasti
Juhlapöytiin saa persoonallista loistoa pohtimalla värimaailmaa ja yksityiskohtia etukäteen. Värillisellä lautasliinavyötteellä saa muuten valkoiseen kattaukseen kauniin yksityiskohdan. Lautasliinan päälle asetellun veitsen ja haarukan ympärille voi sitoa kauniin silkkinauhan, johon on kiinnitetty aforismi, sananlasku tai runonpätkä. Silkkinauhoihin voi myös itse painaa häiden teemakuvioita.
Loppuun asti mietityssä koristelussa pöytiin voi asetella hääteeman mukaisesti koristeltuja tulitikkuaskeja tai vaikka riehakkaita paukkuserpentiinejä. Paukkuserpentiinit varmasti huomataan, ja niistä jää vauhtihäihin vielä riehakas ruudin tuoksu. Myös viinilasien jalkoihin voi kiinnittää kukkakoristeita. Kynttilät ovat erityisen tärkeä elementti syys- ja talviajan häissä. Niillä saa helposti aikaiseksi lämmintä tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Kynttilän pehmeässä valossa maailma näyttää juuri niin herkältä kuin häihin sopiikin.
Juhlapuusta muistojen pöytään
Juhlapaikan koristeluun kannattaa panostaa. Juhliin voi tehdä pöytien ruusupallojen ja juhlaportin lisäksi ”värssypuun” tai juhlapuun. Idea on hieman sama kuin joulukuusessa. Puu voi olla maljakkoon tai ruukkuun aseteltu kimppu oksia, joihin on kiinnitetty paperikukkia ja paperinpaloja. Paperiliuskoista vieraat voivat tutkia erilaisia värssyjä, runoja, muistoja tai mitä tahansa juhlan henkeen sopivia tekstinpätkiä. Yhtä hyvin puun voi koristella vaikkapa hääparin yhteisillä valokuvilla tai vaikkapa golfpalloilla, jos golf sattuu olemaan hääparin yhteinen harrastus. Myös tuoreet koivunoksat sellaisenaan sopivat hyvin esimerkiksi juhannushäiden koristeluun.
Häätilan koristelua pohtiessa kannattaa miettiä, olisiko itsellä sopivia esineitä. Avuksi voi ottaa myös esimerkiksi vanhat perhealbumit ja rakentaa juhlatilan johonkin kulmaan ”muistojen pöydän”. Kauniin pöytäliinan päälle asetetaan vanhoja valokuvia, joille voi halutessaan tehdä koristellut kehykset. Yhtä hyvin pöydälle voi asetella valokuvia hääparin suhteen eri vaiheista tai miksei vaikkapa pariskunnan yhteistä lippalakki- tai kivikokoelmaa!
- Teksti: Nina Pinjola / Mediafocus
- Kuvat: Sinooperi ja Fiskars
