Atlantin kiertoliikkeen pysähtymisestä annettiin uhkaava varoitus – Ilmatieteen laitoksen tutkija MTV:lle: "Olomme olisivat lähempänä Grönlantia"

Golfvirta saattaa pysähtyä jo parin vuoden päästä, pitääkö huolestua? 6:01
Atlantin meriveden kiertoliike saattaa pysähtyä tuoreen tutkimuksen mukaan jo parin vuoden päästä. Ilmatieteen laitoksen tutkija Simo Siiriä kertoo, pitääkö tiedosta olla huolissaan.

Atlantin meriveden kiertoliikkeen hidastuminen ja jopa totaalinen romahtaminen uhkaa tapahtua pahimpien ennusteiden mukaan jo lähivuosina. Mitä tapahtuu, jos pohjoista Atlantia hallitseva kiertoliike, siinä samalla Golfvirta, oikeasti pysähtyy? Ilmatieteen laitoksen tutkija kommentoi tilannetta MTV Uutiset Livessä.

Nature Communications -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen kirjoittajat arvioivat niin kutsutun Atlantin termohaliinisen kierron (Amoc) – jonka osa Golfvirta on – romahtavan vuosien 2025 ja 2095 välillä, todennäköisemmin kuluvan vuosituhannen puolivälin tienoilla. Aiheesta uutisoi muun muassa brittilehti The Guardian tiistaina.

Amocin, siis Atlantin alueen meriveden lämpötilan ja suolapitoisuuksien erojen aiheuttaman kiertoliikkeen, romahtamisella olisi tutkijoiden mukaan tuhoisia seurauksia ympäri maailmaa. Kiertoliikkeen pysähtyminen esimerkiksi lisäisi myrskyjä ja laskisi lämpötiloja Euroopassa.

Nyt valmistunut selvitys perustuu kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Jos päästöt alkavat laskea nykyisen ilmastopolitiikan tavoittelemalla tavalla, ihmiskunnalla olisi enemmän aikaa yrittää pitää maapallon lämpötila Amocin pysähtymisen käännekohdan alapuolella.

Suomessa oltaisiin lähempänä Grönlannin oloja

Ilmatieteen laitoksen tutkija Simo Siiriä kertoo, että syytä huoleen on hivenen, mutta muistuttaa, että tutkimuksessa on suuret virherajat. Koska suoria mittaustuloksia on ilmastollisesti vasta varsin lyhyeltä ajalta, mallit perustuvat sijaislähteistä saatuun dataan.

Tätä tutkimusta varten tehty malli sanoo, että tämmöinen iso keikaus (merivirroissa) voisi olla tulossa välillä 2025–2095.  Mutta ei siitä tarvitse huolestua, että tämä kierto mitenkään todennäköisesti olisi kahden vuoden päästä pysähtymässä. 

Mahdollisen pysähtymisen aiheuttamia vaikutuksia tutkija arvioi merivirtojen roolin kautta.

– Konkreettisesti nämä virtaukset tasaavat lämpöä maapallolla, eli ne tuovat lämmintä vettä etelästä pohjoiseen, mikä lämmittää pohjoista ja vastaavasti hieman viilentää etelää. Jos tämä nyt sitten pysähtyisi, niin tämä lämmittävä vaikutus lakkaisi meillä. Periaatteessa se tarkoittaisi, että meidän olomme olisivat paljon lähempänä sitä, mitä ne ovat Grönlannissa, Siiriä vastaa.

Siiriän mukaan niin kasvit kuin eläimetkin, jotka ovat tottuneet Suomen oloihin, joutuisivat siirtymään tai katoamaan. Vastaavasti sama tapahtuisi etelässä, missä virtauksen pysähtyessä lämpenisi lisää, mutta päinvastaisesta syystä. 

simo siiriä ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitoksen tutkija Simo Siiriä.

Tutkimukset osoittavat, että Amoc on hidastunut

Mikäli tällainen muutos todella tapahtuu, pääsyy on ilmastonmuutoksessa, Siiriä kertoo. Virtausten hidastumisesta on myös selkeitä merkkejä.

– Tutkimukset näyttävät aika yhtenevästi, että se [Atlantin termohaliininen kierto] on hidastunut viime aikoina. Ihan suorista mittauksista sitä ei pysty vielä varmasti päättelemään, mutta yleinen konsensus on, että se on viime vuosina hidastunut. Ja kyllä sanoisin että siihen pääsyy on se, että ilmasto on lämmennyt, hän toteaa.

Siiriä kertoo, että hiilipäästöjen kitkeminen vähentää myös Amocin heikkenemisen riskiä, joskaan ilmastonmuutosta sen enempää kuin sen aiheuttamia muita ilmiöitäkään ei pysty täysin pysäyttämään.

– Jokainen ilmastonmuutosta hidastava asia, jota tehdään, vähentää niitä karmeita seurauksia, jotka ovat tulossa. Sanoisin, että kannattaa kyllä ottaa ne mahdollisuudet, mitkä ilmastonmuutoksen rajoittamiseen on tarjolla.

Katso Siiriän koko haastattelu ylläolevalta videolta, jossa hän puhuu myös ilmastonmuutoksen roolista Euroopan metsäpaloihin.

Kritiikkiä ja huolta

Tanskalaistutkijoiden Peter ja Susanne Ditlevsenin tutkimuksessa tarkasteltiin meren pintavesien lämpötilojen muutosta vuodesta 1870 alkaen ja sovitettiin dataa virtausten kääntöpistettä mallintavaan järjestelmään. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että heidän menetelmäänsä kannattaisi vielä arvioida. He eivät myöskään poissulje mahdollisuutta, että löydöksistä huolimatta ennustettu romahtaminen voi olla vain osittaista eikä totaalista, kuten jotkin mallit ehdottavat.

Vaikka tutkimuksessa käytetyistä metodeista ja datasta on kirvonnut erimielisyyksiä tieteentekijöiden piirissä, yhdistää monia tutkijoita yli näkemyserojen huoli edes arvioidusta Amocin romahtamisesta, Guardian kirjoittaa.

Amocin käännekohdan suhteen on edelleen suurta epävarmuutta, mutta uusi tutkimus lisää todisteita siitä, että se on paljon lähempänä kuin luulimme. Yksi tutkimus tarjoaa rajoitetusti todisteita, mutta kun useat lähestymistavat ovat johtaneet samanlaisiin johtopäätöksiin, tämä on otettava erittäin vakavasti, varsinkin kun puhumme riskistä, jonka todella haluamme sulkea pois 99,9 prosentin varmuudella. Nyt emme voi edes sulkea pois käännekohtaa seuraavan vuosikymmenen tai kahden aikana, saksalaisen Potsdamin yliopiston professori Stefan Rahmstorf kommentoi Guardianille.

Juttua päivitetty 29.7. kello 15.39: Tarkennettu otsikkoon ja leipätekstiin, että tutkimuksessa on kyseessä laajemmin Atlantin meriveden kiertoliikkeen hidastuminen ja mahdollinen pysähtyminen. Golfvirta on osa laajempaa Atlantin valtameren liikettä.

Lue myös:

    Uusimmat