Draaman kaari on lähes täydellinen. Yhdysvaltojen raastavan vaalivuoden jälkeen tammikuun alussa on edessä vielä vaalitaistelun viimeinen erä, jossa ratkaistaan, mitä Joe Biden käytännössä pystyy presidenttinä tekemään.
Tiistaina Georgiassa pidettävissä senaatin uusintavaaleissa ratkeaa se, kumman puolueen haltuun kongressin ylähuone eli senaatti päätyy. Voitto takaisi demokraateille niin sanotun värisuoran, eli puolueella olisi Bidenin aloittaessa presidenttinä 20. tammikuuta hallinnassaan sekä Valkoinen talo että kongressin molemmat kamarit.
Ennen Georgian kahden paikan ratkeamista republikaanit ovat saamassa senaattiin 50 ja demokraatit 48 paikkaa. Voittamalla molemmat Georgian kisat demokraatit nousisivat 50–50-tasatilanteeseen, jossa varapresidentiksi nousevan Kamala Harrisin ääni ratkaisisi ja takaisi demokraateille äärimmäisen niukan enemmistön.
Värisuora antaisi Bidenille mahdollisuuden hallita edes jossain määrin tehokkaasti, vaikka täpärä enemmistö senaatissa ei antaisikaan hänelle paljoa liikkumavaraa. Jos sen sijaan republikaanit säilyttävät enemmistön ja Mitch McConnell jatkaa senaatin enemmistöjohtajana, tämän on helpompi blokata Bidenin ja demokraattien aloitteet.
Kaksi erilaista kisaa
Toisin kuin useimmissa osavaltioissa, Georgiassa laki määrää uusintavaalin kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jos kukaan ehdokas ei saa 50 prosenttia äänistä. Senaattipaikkoja oli nyt poikkeuksellisesti auki kaksi samaan aikaan, ja molemmat venyivät uusintavaaliin.
Toisessa senaattikisassa vastakkain ovat istuva republikaanisenaattori ja demokraattihaastaja Perdue sai marraskuun vaaleissa 49,7 prosenttia ja Ossoff vajaat 48 prosenttia äänistä. Perdue jäi vain muutaman tuhannen äänen päähän 50 prosentin ääniosuudesta, joka olisi tuonut hänelle voiton ilman toista kierrosta.