Vaikka Pennsylvanian osavaltio ratkaisikin Yhdysvaltain presidentinvaalien voiton Joe Bidenin hyväksi, vaali oli kaikkein tiukin Georgiassa.
Osavaltio tulee pysymään Yhdysvaltain politiikan polttopisteessä vielä pitkään, sillä osavaltion vielä avoimet senaattipaikat voivat ratkaista demokraateille enemmistön. Presidentinvaalituloksestakin tulee osavaltiossa uudelleenlaskenta.
Joe Biden on käytännössä varmasti seuraava presidentti, mutta hänen presidenttikautensa alkua helpottaisi merkittävästi, jos demokraattinen puolue onnistuisi saavuttamaan enemmistön senaatissa.
Senaattoreista valitaan kerrallaan kahden vuoden välein noin kolmannes.
Tämän vuoden vaaleissa jaossa oli 35 paikkaa. Lain määräämän 33 lisäksi valitaan kaksi senaattoria ylimääräisissä vaaleissa, toinen Arizonasta edesmenneen senaattori John McCainin tilalle ja toinen Georgiasta terveyssyiden takia paikaltaan eronneen Johnny Isaksonin tilalle. Isaksonilla on diagnosoitu parkinsonin tauti.
Tämänhetkisen laskentatilanteen mukaan satajäsenisen senaatin paikoista 48 olisi menossa demokraateille ja 48 republikaaneille.
Neljä vielä jaossa olevaa paikkaa on yhä auki. Näistä siis kaksi on Georgiassa. Voitto molemmissa toisi demokraateille 50 paikkaa.
Varapresidentti Harris ratkaisi tasatilanteessa
Jos senaatin paikat ovat tasan puolueiden välillä, varapresidentin ääni ratkaisee. Varapresidentti kun on perustuslain mukaan senaatin puheenjohtaja.
Käytännössä varapresidenttiä on nähty senaatissa vain sellaisissa tilanteissa, kun paikat ovat tasan puolueiden välillä. Viimeksi tällainen tilanne oli Bill Clintonin kauden viimeisen 17 päivän aikana tammikuussa 2001, jolloin varapresidentti Al Gore ratkaisi senaatin voimasuhteet demokraattien hyväksi.
Jos tammikuussa todella nähtäisiin demokraattiehdokkaiden voitto Georgian senaattivaalien toisella kierroksella, varapresidentti Kamala Harris nousisi heti ensimmäisestä virkapäivästään lähtien keskeiseen rooliin, sillä hän ratkaisi senaatin tasatilanteet demokraattisen puolueen eduksi.
Sama vaalitapa kuin Suomen presidentinvaaleissa
Georgian kaksi senaattorivaalia ovat hyvin tasaiset. Osavaltiossa käytetään erilaista lakia senaattoreiden valintaan kun suurimmassa osassa muita osavaltioita. Valinta on samanlainen kuin presidentin valinta Suomessa: jos yksi ehdokas ei saa yli puolta äänistä, järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken toinen vaalikierros.
Tämänhetkisen laskentatilanteen mukaan näyttää siltä, että kummassakaan vaalissa kukaan ehdokas ei ole pääsemässä 50 prosenttiin. Toisessa vaalissa republikaanien istuva senaattori David Perdue on saamassa 49,8 prosenttia ja demokraattien vastaehdokas, tutkiva toimittaja Jon Oshoff on saamassa 47,9 prosenttia. Molemmissa vaaleissa on laskettu 98 prosenttia äänistä.
Lue myös: Yhdysvaltain koronalinja vaihtunee presidentin myötä – Biden aikoo toimia jo maanantaina
Eronneelta Isaksonilta vapautuneessa paikassa on kiinni demokraattien ehdokas. Mustaihoinen pastori Raphael Warnock on selvässä johdossa 32,9 prosentin kannatuksella. Republikaanien ehdokas, yritysjohtaja Kelly Loeffler on saamassa 25,9 prosenttia.
Matalalta kuulostavien prosenttiosuuksien taustalla on se, että samalla puolueella on useampia ehdokkaita vaalissa. Republikaaneilla on tällä kertaa ehdolla kuusi ja demokraateilla kahdeksan ehdokasta.
Georgian tilanne säilyykin jännittävänä vielä pitkään. Osavaltio on ollut viime vuosina muuttumassa republikaanien turvallisesta linnakkeesta poliittisesti monimuotoisemmaksi. Viimeinen demokraatti ennen Bideniä, joka on onnistunut presidentinvaalien voittamisessa Georgiassa on Bill Clinton vuoden 1992 vaaleissa.
Erityisesti afroamerikkalaiset ovat viime vuosina aktivoituneet poliittisesti Georgiassa. Monet antavat erityisen ansion tästä Stacey Abramsille, jonka niukkaan tappioon päättynyt kuvernöörikampanja kaksi vuotta sitten sai liikkeelle paljon aiemmin äänestämättä jättäneitä kansalaisia.
Abramsin kenties kirkkain huippuhetki oli tammikuussa 2019, kun hän antoi demokraattisen puolueen muodollisen vastauksen presidentti Donald Trumpin Kansakunnan tila –puheeseen tammikuussa 2019.
Presidentinvaalituloksista tulossa uudelleenlaskenta
Tällä hetkellä näyttää siltä, että osavaltion 16 valitsijaa menevät demokraattien Joe Bidenille. Ero Bidenin hyväksi on noin 10 000 ääntä, kun ääniä on annettu kaikkiaan lähes 5 miljoonaa.
Osavaltiossa tulee kuitenkin hyvin todennäköisesti uudelleenlaskenta, sillä vähemmän ääniä saanut ehdokas voi vaatia uudelleenlaskentaa, jos ehdokkaiden ääniosuuksien ero on 0,5 prosenttiyksikkö tai vähemmän.