Georg Malmsténin syntymästä 100 vuotta

Georg Malmstén oli helsinkiläisen poliisikonstaapelin perheen kolmesta lapsesta vanhin. Hänen haaveenaan oli tulla soittokuntakapellimestariksi, sillä lapsena kuultu Pelastusarmeijan torvisoitto teki häneen valtavan vaikutuksen. Musiikkiura alkoi jo 9-vuotiaana Helsingin torvisoittokunnassa, jossa hän soitti Es-kornettia.

Vuonna 1919 Malmstén liittyi vapaaehtoisena Laivaston soittokuntaan. Viihdemusiikin mestarista oli kuitenkin vähällä tulla oopperalaulaja. Malmstén opiskeli 1920-luvun lopulla Helsingin konservatoriossa itsensä Aino Acktén oopperaluokalla ja Ackté valitsi komeaäänisen oppilaansa Julius Caesar -oopperan nimiosaan. Oopperadebyyttiä seurasi vielä menestyksekäs kesä Savonlinnan oopperajuhlilla. Malmsténille tarjottiin paikkaa Suomalaisesta Oopperasta, mutta vuonna 1925 avioitunut Malmstén kieltäytyi huonosti palkatusta pestistä perheensä elantoa ajatellen.

Kyvykkäästä laulajasta kiinnostunut Parlophon-levy-yhtiö järjesti Malmsténille levytysmatkan Berliiniin vuonna 1929. Berliinissä tallennettiin lukuisia lauluja, joiden joukossa oli Malmsténin omia sävellyksiäkin. Ensimmäinen menestys oli Särkynyt onni, jota myytiin 17 000 kappaletta. Malmstén jäi Parlophonen leipiin ja ryhtyi iskelmien ja lastenlaulujen tekoon.

Tanssilavoilta valkokankaalle

Malmsténin uran vauhdikkaimpia hetkiä oli toiminta Suomen maineikkaimman tanssiorkesterin Dallapén kapellimestarina ja solistina 1930-luvulla. Dallapé teki kesäisin maaseutukiertueita ympäri Suomea ja kaksi kiertuetta Ruotsissa.

Malmsténin lempinimeksi tuli Molli-Jori surumielisten laulujen takia, vaikka monet hänen lauluistaan kulkivatkin mukaansatempaavassa duurissa. Hänen tunnelmalliset sävellyksensä ja valloittava hymynsä saivat yleisön kaikkialla liikkeelle.

1930-luvulla Malmsténista tuli myös elokuvanäyttelijä. Debyyttinä oli Erkki Karun elokuva Meidän poikamme merellä, johon Malmstén oli myös säveltänyt merimiesiskelmät Aallokko, aallokko kutsuu, Sinitakkien marssi, Leila ja Meidän Maija. Esikoisfilmiä seurasi monta uutta elokuvaa, joissa Malmstén oli näyttelijänä, säveltäjänä tai kapellimestarina.

Malmsténin lapsuushaave soittokunnan kapellimestarin työstä toteutui lopulta sodan jälkeen, kun hänet pyydettiin vasta perustetun Poliisien soittokunnan johtajaksi. Malmstén otti hyvillään vastaan kapellimestarin toimen, mutta hoiti päätoimenaan tilastotoimiston esimiehen ja ylikonstaapelin tehtäviä.

Jäätyään eläkkeelle Malmstén palasi vielä laulajaksi ja esiintyi monissa television ensimmäisissä lastenohjelmissa, monesti yhdessä tyttärensä Ragnin kanssa. Levyttämistäkin Malmstén jatkoi 1970-luvun alkuun.

Helsingissä vuonna 1981 kuollut Malmstén ehti tehdä 861 äänilevyä, mikä on levytysten tähänastinen Suomen ennätys.

(MTV3-STT)