Ex-poliisiylijohtajan käräyttäjä oli lähipiiristä

Perjantai-ilta 29. helmikuuta 2008. Kello on 22. Illan Kymmenen uutisissa kerrotaan muun muassa Espoossa alkaneesta oikeudenkäynnistä, jossa taiwanilaissyntyistä naista syytetään kolmen lapsensa murhasta.

Sisäministeriön hallintojohtaja Janne Kerkelä saa puhelinsoiton, joka laittaa vireille silloiseen poliisiylijohtajaan Markku Salmiseen virka-auton käyttöön kohdistuvat rikosepäilyt.

Kerkelälle soittaa sisäministeriön virkamies, joka tiedustelee onko poliisiylijohtajalle myönnetty SM:n tai VM:n puolesta autoetua. - Arvioni mukaan hän tuntui tietävän, ettei autoetua ole myönnetty, Kerkelä totesi myöhemmin poliisikuulustelussa.

Kerkelän mukaan yli 30 vuotta poliisina toiminut soittaja sanoi, ettei hän ei voinut vierestä katsoa menettelyä, jossa virka-autoa käytetään yksityisajoihin. Soittaja oli samana iltana ottanut yhteyttä myös poliisijohtaja Kari Rantamaan ja Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikoseen.

Maanantaina 3. maaliskuuta hallitusneuvos Arto Nieminen tuli tapaamaan Kerkelää ja kertoi, että asia oli ollut esille aamulla poliisiosaston päälliköiden kesken epävirallisessa kokouksessa.

4. maaliskuuta Kerkelä kertoi asiasta kansliapäällikkö Ritva Viljaselle.

6. maaliskuuta SM:n johtoryhmän kokouksen jälkeen kansliapäällikkö Viljanen otti autoasian esiin poliisiylijohtaja Salmisen kanssa.

- Tapasin hänet kahden kesken, kansliapäällikkö Viljanen kertoi kuulustelussa. - Kerroin tapahtumankulusta eli miten sain asian tietooni ja että aion selvittää hänen virka-auton käyttönsä oikeellisuuden.

Viljanen kertoo Salmisen silminnähden hätkähtäneen kuullessaan, että ilmoitus asiasta oli tullut yhdeltä Salmisen lähimmältä alaiselta.

28. maaliskuuta sisäministeriö lähetti selvityspyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle, joka poiki poliisitutkinnan. Tutkintaa johti syyttäjä Tapio Mäkinen.

Entinen poliisiylijohtaja Markku Salminen kuoli 12. helmikuuta 2009. Juttu oli juuri tuohon aikaan siirtynyt syyteharkintaan valtakunnansyyttäjänvirastoon, mutta raukesi epäillyn kuolemaan.

Jutun esitutkintapöytäkirja on julkinen lukuun ottamatta joitain liitteitä. Se ansaitsee yhden syynin, koska tästäkin aiheesta kirjoitettiin paljon.

Alussa mainittu soittaja oli poliisiylijohtajan adjutantti Reijo Hyytiäinen. Kuulustelussa Hyytiäinen kertoi, että hän halusi puhelulla saada tietää onko auton käytöstä sovittu asianmukaisesti poliisiylijohtajan ja ministeriön johdon välillä.

Kuulustelussa krp:n rikoskomisario Riku Jäderholm kysyi Hyytiäiseltä: Onko teillä tietoa, onko epäilty Salmisen virka-auton käyttö yksityisajoihin alkanut heti Salmisen nimittämisen jälkeen ja jos on, mihin perustatte tietonne?

- Hän tulee yhdessä töihin kuljettajan kanssa ja lähtee yhdessä kuljettajan kanssa pois töistä ja siihen perustan käsitykseni.

Salmisen kanssa Hyytiäinen ei ollut puhunut asiasta sanaakaan.

Mitä tutkinnassa esitutkintapöytäkirjan mukaan selvisi?

Rikosepäilyt jakautuivat kahteen osaan: Salmisen aikaan vankiloiden johtajana ja poliisiylijohtajana.

Salmista epäiltiin rikosseuraamusviraston johtajan ajalta (2002-2005) veropetoksesta, kun hän ei ollut ilmoittanut veroehdotuksessaan auton käytön tuomaa luontoisetua. Kyse oli noin 15000 eurosta. Muodollista päätöstä oikeudesta käyttää virka-autoa ei ollut tehty.

- Salmisella on ilman muuta ollut oikeus virka-auton käyttöön, totesi rikosseuraamusviraston oikeudellisen yksikön johtaja Paavo Siltanen kuulustelussaan. - On ollut jo pitkä perinne, että vankeinhoitolaitoksen ylijohtajalla on ollut oikeus virka-auton käyttöön.

Asianomistajana kuullun Uudenmaan veroviraston verotarkastaja Eero Kempe sanoi kuulustelussa, että mahdolliset veroseuraamukset voidaan hoitaa jälkiverotuksella.

Poliisiylijohtajana (2005-2008) Salmista epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Salmiselle ei ollut myönnetty oikeutta virka-auton käyttöön luontoietuna. Kyse ei ollut SM:n autosta, vaan liikkuvan poliisin poliisiylijohtajalle varaamasta autosta.

Sisäministeriö ilmoitti kuulustelussa neuvottelevan virkamiehen Kimmo Kiisken suulla vaativansa Salmiselle rangaistusta ja 41800 euron vahingonkorvauksia.

Krp:n ajopäiväkirjojen perusteella tekemien laskelmien mukaan Salminen oli haettu kotoa Keravalta virkapaikalle 573 kertaa ja viety kotiin 436 kertaa.

Kansliapäällikkö Viljaselta kysyttiin oliko virka-auton käyttö määräysten ja ohjeiden mukaista.

- Virka-autoa saa käyttää silloin, kun kotoa lähdetään virkamatkalle.

Salminen puolusteli auton käyttöä kolmella perusteella.

Ensinnäkin hän kertoi käyttäneensä autoa työkonttorina: valmistelleensa puheita, lukeneensa salaisia asiakirjoja ja hoitaneensa muita työtehtäviä.

Toiseksi hän kertoi menneensä usein suoraan kotoa työhönsä kuuluviin tilaisuuksiin.

Kolmas peruste liittyi Salmiseen kohdistuneeseen uhkaan. Vuonna 2003 Helsingin huumepoliisi sai selville, että tuolloin vankiloita johtaneen Salmisen henkeä uhattiin.

- Totesimme uhan tulevan sellaiselta taholta, jolla on realistinen mahdollisuus se toteuttaa ja tämän vuoksi uhkaa pidettiin todellisena, Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio kertoi kuulustelussa. - Vankiloissa oli varsin kireä tunnelma pitkää tuomiotaan kärsivien henkilöiden ja henkilökunnan välillä.

Esitutkintapöytäkirjassa on monet uhkaan liittyvät kohdat mustattu. Uhka tuli järjestäytyneen rikollisuuden taholta.

Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki totesi kuulustelussaan: - Pidin uhkaa vakavimpana, jonka virkamies voi virkansa puolesta joutua kohtaamaan.

Sen sijaan poliisihallinnon turvallisuuspäällikkö Seppo Juvonen tai sisäministeriön poliisiosaston turvallisuuspäällikkö Tapani Hack eivät olleet uhasta kuulleet ennen autoasian julkisuuteen tuloa.

Salminen sanoi itse näin siirtymisestään risestä poliisiylijohtajaksi: - Entisiä turvatoimia jatkettiin. En halunnut levittää tietoja asiasta. Ministerin kanssa muistan keskustelleeni.

- Kun tehtiin näin mittavat turvaamistoimet, virka-auton ja työmatkojen jättäminen toimenpiteiden ulkopuolelle olisi ollut virheellistä ja tehnyt tyhjiksi muut turvaamistoimet, Salminen sanoi. Turvajärjestelyjä oli tehty mm. Salmisen asunnossa.

Rikosseuraamusviraston tarkastaja Jukka Siltaloppi sanoi kuulustelussa näin: - Mielestäni uhan laadussa ei tapahtunut mitään muutosta, vaan Salminen oli viranvaihdosta huolimatta edelleen uhan potentiaalinen kohde.

Krp teetti kesäkuussa 2008 uuden uhka-arvion. Sen mukaan uhka oli todettu, mutta se ei ollut akuutti. Tilanne vaati jatkoseurantaa. Osa turvatoimista oli purettu Salmisen omasta pyynnöstä jo syyskuussa 2003.

Neuvotteleva virkamies Kimmo Kiiski totesi Salmisen perusteluista näin: - Virka-auton käytölle nämä perusteet ovat hyviä, mutta ne eivät täytä annettujen ohjeiden ja määräysten sisältöä ja soveltamisalaa.

Virka-auton käytöstä uhkaan liittyen Kiiski totesi: - Tämä on sellainen seikka, joka tulee ottaa huomioon, mutta ohjeet ja määräykset eivät tunne tällaista mahdollisuutta.

Kansliapäällikkö Viljasen näkemys oli hieman erilainen. - Tällaisen turvallisuusuhan perusteella voitaisiin hakea VM:ltä päätöstä virka-auton käytöstä. Lyhytaikaisesti toki voidaan henkilöä turvata ja käyttää virka-autoa, mutta ajan on oltava rajattu. Pitkäaikaiseen käyttöön tarvitaan VM:n päätös.

Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Rannalle on haettu VM:n päätös virka-auton käytöstä.

Krp kuulusteli asiantuntijana Salmisen pyynnöstä myös eläkkeelle jäänyttä verotarkastaja Tenho Tikkasta. - Tällaisessa uhkatapauksessa en missään tapauksessa olisi tehnyt verotusesitystä, sillä mielestäni virka-auton käyttö liittyy kiinteästi työtehtävään ja sen hoitamiseen. Työnantajalla on ehdoton velvollisuus suojella työntekijää.

- Salmisen osalta virka-auton käyttö näyttää liittyvän hänen ylijohtajan tai poliisiylijohtajan tehtäviin, mitkä tehtävät velvoittavat hänet toimimaan normaalin virka-ajan ulkopuolellakin kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi, Tikkanen totesi.

Rikosjuttu siis raukesi Salmisen kuoleman myötä. Olisiko syyte nostettu? Se on hyvin mahdollista.

Mutta olisiko Salminen tuomittu rikoksesta? Pöytäkirjan perusteella voi todeta, että muotomääräyksiä oli rikottu, mutta kiistaton turvallisuusuhka oli kuitenkin selkeä peruste virka-auton käytölle.

Ehkäpä tämän case Salmisen tärkein anti oli siinä, että se antaa julman kuvan poliisihallinnon johdon työilmapiiristä.

Saa nähdä miten ministeriön poliisiosaston toimintaan vaikuttaa vielä ns. pora 2 -uudistus, jonka seurauksena perustetaan uusi poliisihallitus. Potkuja ei ole kenellekään tiedossa, mutta nykyiset virkamiehet joutuvat hakemaan uusia poliisihallituksen virkoja. Peliä kuulemma pelataan jo.

Lue myös:

    Uusimmat