Suomen parhaassa jääkiekkosarjassa eli SM-liigassa pelasi viime kaudella 13 joukkueessa kaikkiaan 428 pelaajaa. Keskiarvoisesti liki 33 pelaajaa per joukkue.
Torstaina alkavalla kaudella seurat pyrkivät pärjäämään pienemmällä vaihtuvuudella - ihan kustannussyistäkin. Tällä kaudella ulkomaalaispelaajia saa joukkuekohtaisesti pöytäkirjassa olla korkeintaan neljä - siirtoraja umpeutuu entiseen tapaan tammikuun päättyessä. SM-liigassa on edelleen tähtiä, rivimiehiä ja aloittelijoita. Huipuille maksetaan noin 300 000 euron bruttopalkkaa ja noviisit saavat noin 70 euron ottelukohtaisen palkkion. Viime vuonna SM-liigapelaajien keskiansio oli noin 50 000 euroa.
SM-liiga ja siitä alempi porras Mestis eivät ole ainoita sarjoja suomalaispelaajille. Euroopassa on täysammattilaisille ja myös uran alkuvaiheessa oleville pelaajille lukuisia vaihtoehtoja. Tarkkoja lukuja ulkomailla kaudella 2004-05 pelaavista ei tällä hetkellä ole vielä käytössä, koska kaikki sarjat eivät ole vielä alkaneet eikä rekisteröintejä ole tehty kattavasti.
Ynnäyskaavaan aiheuttaa myös vähintään varausmomentin se, että mikäli NHL:n alkaminen tyssää työsulkuun niin Euroopan sarjoihin voi hakea melkoinen määrä pelaajia. Kaikkiaan suomalaispelaajia, niin täysammattilaisia kuin ylimmällä junioritasolla olevia sekä naispelaajia, jääkiekkoilee tälläkin kaudella 300-400 ulkomailla. Laskelmassa ovat mukana kaikki yli 18-vuotiaat suomalaisjääkiekkoilijat.
Viime kaudella siirtoja ulkomaiden sarjoihin rekisteröitiin kaikkiaan 273, sen päälle tulevat vielä Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa pelaavat. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n jäsenmaita on yhteensä 53. Keskiviikkona Suomen jääkiekkoliiton ylläpitämään siirtorekisteriin oli kirjattu alkavalle kaudelle suomalaispelaajien siirtoja 12 Euroopan maahan. Listassa olivat mukana muun muassa Tshekki, Belgia ja Hollanti.
Sveitsi ja rahastointi
Ammattilaisille houkuttelevin vaihtoehto jääkiekon pelaamiseen Euroopassa on Sveitsi. Alppimaan pääsarjan pelit ovat vauhdikkaita ja niissä riittää tarpeeksi taitoa sekä yritystä. A-liigan 13 joukkuetta pelaavat 52 runkosarjarupeaman ennen kolmivaiheisia pudotuspelejä. Sveitsissä pelaavien tähtien arvioidaan tienaavan noin 500 000 euroa bruttona. Tienestin arvoa kohottaa se, että verotus on kevyempää kuin Suomessa.
Alkavalla kaudella Sveitsissä pelaa tällä tietämin kaksi kentällistä suomalaispelaajia - se on ennätys. Ruotsin pääsarjassa elitserienissä pelaa jälleen reilun joukkueellisen verran eli yli 30 suomalaispelaajia. Länsinaapurissa houkuttelevat paremmat palkkiot, rahastointijärjestelmän edut, sekä omatoiminen kesäharjoittelu. Ruotsissa pelaaja voi rahastoida palkastaan haluamansa määrän ilman rajoitusta. Suomessa kattorajat tulivat monen mielestä turhan nopeasti vastaan.
- Rahastointimahdollisuus nousi Suomessa merkittävästi tämän vuoden alusta. Ennen meillä oli rajana 20 prosenttia tai 25 000 euroa. Nykyään rajat ovat 30 prosenttia ja 50 000 euroa, pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela ynnäilee.
Pelaaja saa purkaa rahastoinnin 5-10 vuotta peliuransa jälkeen.
- Rahastointi kannustaa säästämään. Tietenkin mukana on myös se, että verotuksen progressio alenee, jos jääkiekkouran jälkeen ei ole merkittävästi muita ansioita, Saarela taustoitti.
Miesten jääkiekon mestaruussarjoja Euroopassa
(joukkuemäärä, runkosarjakierroksia, pudotuspelejä enintään, otteluita yhteensä enintään)
Suomi 13 56 20 76 Ruotsi 12 50 21 71 Tshekki 14 52 21 73 Venäjä 18 60 15 75 Sveitsi 13 52 19 71 Saksa 14 52 17 69 Slovakia 10 54 21 75
(MTV3-STT)