EU:n päästökauppa laajentumassa tieliikenteeseen – polttoaineen hinta nousisi Suomessa entisestään yli 10 sentillä per litra

EU:n ympäristöministerit sopivat eilen useista ilmastopaketin lakiehdotuksista, kuten päästökaupan laajentamisesta meri- ja tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen. 

Päästökaupan ulottaminen tieliikenteeseen nostanee edelleen ennätyskalliin polttoaineen hintaa.

Lue lisää: Polttoaineen kallistuminen on vähentänyt kesälomamatkoja – "Polttoaineen hinta on selvästi ylittänyt monen suomalaisen kipukynnyksen"

Bensan hinta on nousut viimeisen vuoden aikana lähes 40 prosenttia ja dieselin yli 50 prosenttia. Syynä ovat muun muassa Ukrainan sota ja polttoaineen kysynnän kasvu.

EU-komission arvion mukaan tieliikenteen päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa noin 11 senttiä litraa kohden ja dieselin hintaa noin 13 senttiä litraa kohden olettaen, että päästöoikeuden hinta olisi 50 euroa hiilidioksiditonnia kohden.

– Kotimaassa tehdyssä selvityksessä suuruusluokka on sama, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen.

Päästökaupan piiriin kuuluvat tällä hetkellä suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. 

Päästökauppajärjestelmässä yritykset joko saavat päästöoikeuksia ilmaiseksi tai ostavat niitä EU:n laajuisilta markkinoilta, jossa päästöoikeuksia voi ostaa ja myydä vapaasti.

Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia.

Päästökaupan myötä myös tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta.

Suomi kannattaa tieliikenteen päästökauppajärjestelmää. Yhdessä muiden EU:n ilmastopaketin toimien kanssa se voisi vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöjä arviolta 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 tasoon. 

Lue myös: Puola saamassa yli 5 miljardia EU:n sosiaalirahastosta, näin paljon Suomi jäisi tappiolle – Ohisalo: "Hyvin paljon ongelmia"

Tieliikenteen päästökaupan vaikutukset voisivat kuitenkin aiheuttaa kustannuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteenkäyttäjille. Siksi EU kaavailee myös ilmastotoimien sosiaalirahastoa, joista maksettaisiin tukea EU:n jäsenmaille.

Suomi jäisi rahastossa tappiolle noin 200 miljoonaa euroa.

Päästökaupan ulottaminen vaatii vielä EU-komission, parlamentin ja jäsenmaiden väliset neuvottelut ja äänestyksen.