Espoon Mynttilästä on löytynyt poikkeuksellisen hyvin säilynyt varhaisrautakautinen asuinpaikka. Aiemmin tuntematon löytö ajoittuu noin vuoden 500 e.Kr. tienoille.
Aluetta on tutkittu kahden viikon ajan Espoon työväenopiston järjestämillä kaivauksilla. Kaivaukset päättyvät huomenna. Nyt tehdyt löydöt ovat kaivauksia johtavan arkeologi Jan Fastin mukaan tieteellisesti tärkeitä.
-1950-luvulle saakka luultiin Suomen autioituneen esiroomalaisella rautakaudella noin 500 e.Kr - 0 j.Kr. Vasta 1950-luvulla Espoon Taavinkylästä tehdyt hautalöydöt muuttivat käsityksiä asutusjatkuvuudesta pronssikaudelta rautakauteen Suomessa, kertoo Fast.
Nykytutkimuksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta yhtäjaksoisesti kivikaudelta nykyaikaan saakka. Mynttilän asuinpaikan tutkimuksissa on löydetty suurehkoja kuoppaliesiä, ns. Morbyn keramiikkaa edustavia saviastian paloja, kvartsi-iskoksia ja esineitä sekä palaneita luunsiruja.
Löytöalue on asuinpaikan ajoituksen huomioon ottaen melko laaja. Rautakautisen asutuksen jälkiä on alueella ehkä jopa 1000 neliömetrin alueella.
Mynttilän asuinpaikka sijaitsi aikoinaan järven rannalla, ja asuinpaikan itäpuolella kulki syvä merenlahti. Samaisen merenlahden rannoilta tunnetaan Espoosta muitakin samanaikaisia asuinpaikkoja. Varhaisrautakautinen väestö eli metsästyksellä, maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Vainajat haudattiin röykkiöhautoihin asuinpaikkojen lähistölle.
Esiroomalaisella rautakaudella ilmasto viileni tuntuvasti Etelä-Suomessa. Soistuminen lisääntyi ja synkät kuusimetsät yleistyivät muun puuston kustannuksella.
(STT)