Espanjassa selvitellään edelleenkin Francon diktatuurin aikaista lapsikauppaa. Lapsia ryöstettiin vanhemmiltaan 1930-luvulta lähtien Espanjan sisällissodan alkaessa, ja ryöstöt jatkuivat 1980-luvun loppupuolelle saakka.
Viiden vuosikymmenen ajan tapahtunut lapsikauppa oli laajaa. Selvitysten mukaan espanjalaisvanhemmilta saatettiin varastaa viiden vuosikymmenen aikana yhteensä lähes 300 000 vauvaa, vaikka tutkinnassa on ollut vain hieman yli 3000 tapausta.
Lapsikauppa oli tuottoisa bisnes, ja siihen osallistui lääkäreitä ja sairaanhoitajia seka katolisia pappeja ja nunnia. Lapset vietiin vanhemmiltaan useimmiten heti synnytysosastolta. Lasten synnyttyä äideille kerrottiin, että heidän vauvansa oli kuollut pian synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat eivät saaneet koskaan nähdä kuolleeksi väitettyä vauvaansa eivätkä he saaneet osallistua heidän hautajaisiinsa. Todellisuudessa lapset myytiinkin lapsettomille pariskunnille, joiden talous ja poliittinen vakaumus olivat kunnossa.
Lapsia vietiin Francon vastustajilta
Lapsiryöstön uhriksi joutuneet äidit olivat usein nuoria ja naimattomia, ja etenkin Francon aikaan lapsia vietiin vanhemmilta, jotka vastustivat diktatuuria.
Lapsia vietiin järjestelmällisesti myös vankilaan joutuneilta Francon vastustajilta ja tasavaltalaisilta, jotka olivat kuolleet Espanjan sisällissodassa.
Koko vyyhti alkoi selvitä vasta 2000-luvulla, jolloin ensimmäiset lapsikaupan uhrit astuivat julkisuuteen kertomaan tarinansa. Vähitellen tapauksia alkoi paljastua yhä enemmän, ja Espanjassa aloitettiin laajat etsinnät varastettujen lasten löytämiseksi.
Ihmiset kävivät DNA-testeissä, ja monia kuolleiden lasten hautojakin avattiin testien tekemistä varten. Joistain avatuista haudoista ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaisia jäännöksiä, tai jossain tapauksissa haudasta löytyikin aikuisen ihmisen ruumis.
Vain harva on löytänyt lapsensa
Tähän päivään mennessä vain muutamat vanhemmat ja lapset ovat onnistuneet jäljittämään toisensa ja he ovat päässeet tapaamaan toisiaan.
Kauan odotetut kohtaamiset eivät ole kuitenkaan olleet aina helppoja. Sanomalehti El País kirjoitti joulukuun alussa äideistä ja lapsista, jotka ovat vasta hiljattain tavanneet toisensa kymmenien vuosien erossaolon jälkeen.
– Minun piti ottaa pari rauhoittava pilleriä ennen kuin uskalsin mennä tapaamaan tytärtäni, kertoi lapsensa löytänyt, 75-vuotias Benedicta García lehdessä.
– Kun näin hänet, tajusin, että hän oli tyttäreni. Sydämeni hakkasi. Se oli hermoja raastavaa, García kuvaili.
Garcían tyttärelle Pilar Monclúsillekaan kokemus ei ollut pelkästään mieluisa.
– Hän (García) odotti meitä ovella ja kun näin hänet, ajattelin: tuossa on äitini. Suutelimme, ja menimme sitten yläkertaan, juttelimme...tunnelma oli aika kylmä. Näin hänet pari päivää myöhemmin ja se oli hyvin vaikeaa. Hän halusi olla äitini, mutta en tuntenut häntä. Voin pahoin ja sain ahdistuneisuuskohtauksen, Pilar kuvaili.
Etsinnät jatkuvat
Kadonneiden lasten etsintä jatkuu Espanjassa edelleen. Tilannetta vaikeuttaa se, että monissa tapauksissa viralliset etsinnät on keskeytetty selvittämättöminä. Useat lapsensa menettäneet vanhemmat vaativat kuitenkin väsymättä, että tapaukset tutkittaisiin perusteellisesti.
Kadonneiden sukulaisten löytämiseksi yritetään jatkuvasti keksiä uusia keinoja. Esimerkiksi lokakuussa Espanjassa avattiin nettisivu, jossa voi tehdä DNA-testin kotoa käsin ja selvittää, löytyisivätkö kadonneet sukulaiset tätä kautta.