Yhdysvallat kertoo kouluttaneensa kymmeniä ukrainalaissotilaita Patriot-ilmatorjuntaohjusten käyttöön – MTV seurasi Ukrainan sotaa 30.3.

Tämän artikkelin päivittäminen on päättynyt. Perjantain uutisia Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan voit lukea tästä artikkelista.

22.19: Yhdysvallat kertoo kouluttaneensa kymmeniä ukrainalaissotilaita Patriot-ilmatorjuntaohjusten käyttöön

Ryhmä ukrainalaissotilaita on saanut päätökseen koulutuksensa Patriot-ilmatorjuntaohjusten käytössä ja palannut Eurooppaan, kertoi Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon torstaina. Ryhmään kuului 65 sotilasta.

–  He liittyvät muuhun Ukrainan ilmapuolustukseen käyttämään Yhdysvaltojen, Saksan ja Hollannin lahjoittamia ohjuksia, sanoi Pentagonin edustaja, prikaatikenraali Pat Ryder toimittajille.

Ryderin mukaan Yhdysvallat on kouluttanut yli 7  000 ukrainalaissotilasta sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.

Patriot-ohjusjärjestelmä tuli tunnetuksi Persianlahden sodan aikana, missä Patrioteja käytettiin Irakin Scud-ohjuksia vastaan. Rytheonin kehittämä Patriot ei kuitenkaan ollut alun perin tarkoitettu ohjusten, vaan korkealla lentävien lentokoneiden torjuntaan.

19.40: Venäjä on pian YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja – Ukrainan ulkoministeri: ”Huono vitsi”

Lauantaista lähtien Venäjästä tullee YK:n turvallisuusneuvoston johtaja. Johtajuus kiertää vuorollaan kuukauden välein eri jäsenmailla.

YK:n turvallisuusneuvoston tavoitteena on pyrkiä rauhaan, ja Venäjä on käynyt jo yli vuoden hyökkäyssotaa Ukrainaan. Lisäksi Venäjän johtaja Vladimir Putin etsintäkuulutettiin vastikään kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kutsuikin Venäjän puheenjohtajuutta ”huonoksi vitsiksi”.

– Venäjän 1. huhtikuuta alkava turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus on huono vitsi. Venäjä on kaapannut paikkansa, se käy koloniaalista sotaa, sen johtaja on sotarikollinen, jonka ICC on etsintäkuuluttanut lasten kaappauksista. Maailma ei voi olla turvassa, kun Venäjä on turvallisuusneuvostossa, Kuleba kirjoittaa viestipalvelu Twitterissä.

Viimeksi puheenjohtaja hyökkäyssodan alkaessa

Venäjä toimi viimeksi turvallisuusneuvoston kiertävänä puheenjohtajana helmikuussa 2022, kun hyökkäyssota käynnistyi.

Time-lehden mukaan ajoitus ei ole sattumaa: Tuolloin Venäjä pyrki käyttämään turvallisuusneuvostoa hyväkseen hämmentääkseen ja johtaakseen maailmaa harhaan todellisista aikeistaan, ja Venäjän kierojen juonittelujen tarkoituksena oli estää Ukrainalle annettava kansainvälinen tuki sekä ennen hyökkäyksen alkamista 24. helmikuuta että välittömästi sen jälkeen.

19.20: USA:n asevoimien komentaja: Bahmutista tullut venäläisille "teurastamo"

Ukrainassa venäläisjoukot ovat edenneet jonkin verran Bahmutissa maan itäosassa, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War tilannekatsauksessaan. Venäläisjoukot ovat päässeet eteenpäin kaupungin etelä- ja lounaispuolella.

Bahmutissa ja sen ympäristössä on taistelu kuukausikaupalla. Vaikka Bahmut ei ole sotilaallisesti kovin merkittävä, pitkät taistelut ovat tehneet ennen sotaa kuohuviinistä ja suolakaivoksista tunnetusta kaupungista symbolisesti tärkeän.

Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mark Milley sanoi, että ukrainalaiset ovat taistelleet Bahmutissa erittäin hyvin ja aiheuttaneet venäläisille ja varsinkin palkkasotilasyhtiö Wagnerin joukoille valtavia tappioita, kertoi uutiskanava CNN.

Milleyn mukaan Bahmutista on tullut venäläisille "teurastamo".

15.46: Britannian kuningas Charles: Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa Euroopan turvallisuutta ja arvoja

Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa Euroopan turvallisuutta ja arvoja, Britannian kuningas Charles sanoi Saksan parlamentin jäsenille Berliinissä torstaina.

Charles painotti sodan vitsauksen palanneen Eurooppaan ja Venäjän hyökkäyssodan tuoneen mukanaan käsittämätöntä kärsimystä.

–  Lukuisia elämiä on tuhottu, vapautta ja ihmisarvoa on poljettu julmimmalla tavalla ja Euroopan turvallisuus on uhattu, Charles sanoi.

Maailma ei kuitenkaan Charlesin mukaan jäänyt sivustakatsojaksi, vaan yhtenäisyydestä voidaan ammentaa rohkeutta.

–  Saksa ja Britannia ovat osoittaneet elintärkeää johtajuutta, hän sanoi ja alleviivasi maiden vastanneen kahtena suurimpana lahjoittajana määrätietoisesti tilanteeseen Ukrainassa.

–  Olemme tehneet päätöksiä, jotka olisivat aiemmin voineet vaikuttaa käsittämättömiltä, hän lisäsi.

Charles on Saksassa ensimmäisellä valtiovierailullaan monarkkina. Hän saapui maahan eilen puolisonsa Camillan kanssa ja otti jo tuolloin puheissaan esille Ukrainan tilanteen.

Kuningasparin oli alun perin tarkoitus aloittaa valtiovierailumatkansa sunnuntaina Ranskasta. Tämä osa matkasta siirrettiin kuitenkin kesään Ranskan laajojen mielenosoitusten vuoksi.

Ranskan ja Saksan valikoituminen parin ensimmäisiksi valtiovierailukohteiksi on tulkittu Britannian halukkuudeksi vahvistaa brexitin jälkeisiä suhteita EU:n johtaviin valtioihin. Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier kiittelikin keskiviikkona Charlesia siitä, että hän oli valinnut Saksan matkakohteekseen.

15.13: Von der Leyen: Kiinan suhtautuminen Ukrainan sotaan määrittää EU:n ja Kiinan välisen suhteen

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, että Kiinan suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa tulee pitkälti määrittelemään, millaisina EU:n ja Kiinan väliset suhteet jatkuvat.

Von der Leyenin mukaan EU ei lähtökohtaisesti tavoittele Kiinasta erkaantumista. Hän kuitenkin korostaa, ettei EU tule koskaan kaihtamaan ottamasta esiin vakavia kysymyksiä Kiinan kanssa.

Kiina on esiintynyt Ukrainan sodassa puolueettomana välittäjänä, mutta ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä maahan.

12.50: Venäjä: Keskustelemme edelleen ajatuksesta perustaa turvavyöhyke Zaporizhzhjan ydinvoimalan ympärille

Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi torstaina, että Venäjä keskustelee edelleen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA pääjohtajan Rafael Grossin kanssa ajatuksesta perustaa turvavyöhyke Zaporizhzhjan ydinvoimalan ympärille.

Venäläisten uutistoimistojen mukaan turvavyöhykettä valvoisivat venäläisjoukot Ukrainassa. Asiasta kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Uutistoimisto Interfaxin siteerauksen mukaan Rjabkov sanoi, että Venäjä on "jatkuvassa yhteydessä" Grossin kanssa.

9.35: Brittitiedustelu: Venäjällä valmistellaan suurta värväyskampanjaa

Venäläiset medialähteet viittaavat siihen, että Venäjällä valmistellaan suurta värväyskampanjaa, kertoo Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedustelukatsauksessaan. Kampanjan tavoitteeksi kerrotaan 400  000 uuden sotilaan rekrytointi.

Venäjällä kampanja esitetään sopimussotilaiden värväämisenä pakollisen liikekannallepanon sijaan. Brittiarvion mukaan tämä erottelu voi hämärtyä, sillä paikallisviranomaiset saattavat yrittää saavuttaa rekrytointitavoitteitaan pakkokeinoin.

Brittitiedustelu arvioi Venäjän valinneen julkisesti vapaaehtoisuuteen perustuvan värväysstrategian vähentääkseen värväystoimiin kohdistuvaa kritiikkiä kotimaassa.

Ukrainassa käytävien kovien taisteluiden seurauksena Venäjän armeijalla on pulaa paitsi koulutetuista sotilaista, myös ammuksista ja muista sotatarvikkeita.

Venäjän tulevasta värväyskampanjasta kertoi aiemmin tässä kuussa muun muassa Radio Free Europe viitaten paikallislähteisiin. Niiden mukaan Venäjän puolustusministeriö on jo lähettänyt aluehallinnoille määräykset huhtikuussa järjestettävästä värväyskampanjasta.

Paikallislähteiden mukaan varsinaisen värväämisen hoitavat armeijan värväystoimistot, mutta alueiden kuvernöörit ovat vastuussa suunnitelman toimeenpanosta.

9.16: ISW: Iranin arvioidaan lisäävän aseiden vientiä Venäjälle

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Iranin ulkoministeri Hossein Amir Abdollahian tapasivat eilen keskiviikkona  Moskovassa, kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) päivittäisessä katsauksessaan.

Abdollahianin ja Lavrovin arvellaan keskustelleen Venäjän pyrkimyksistä hankkia iranilaisia asejärjestelmiä käytettäväksi Ukrainassa sekä Venäjän sopimuksesta toimittaa Iranille Su-35-hävittäjiä. Iran pyrkii ISW:n mukaan todennäköisesti lujittamaan maiden kahdenvälistä turvallisuussuhdetta ja maan arvioidaan lisäävän aseiden vientiä Venäjälle.

Ukrainan vastarintakeskuksen mukaan iranilainen lentokuljetusyhtiö on maaliskuussa aloittanut uudelleen säännölliset lennot Teheranin ja Moskovan välillä, minkä taustalla arvioidaan olevan asekuljetukset.

Keskus kertoo myös Iranin viranomaisten suunnittelevan Shahed-131-lennokkien toimittamista Ukrainassa taisteleville Wagner-joukoille. Keskuksen mukaan joukkoja olisi myös koulutettu lennokkien käyttöön. ISW ei ole kyennyt vahvistamaan, että Wagner-joukot olisivat käyttäneet Iranissa valmistettuja lennokkeja Ukrainassa.

ISW on arvioinut aiemmin, että Venäjä luottaa Iranin sotilaalliseen ja teknologiseen tukeen Ukrainassa, ja että osa iranilaisesta henkilöstöstä on todennäköisesti Ukrainassa tukemassa suoraan Venäjän hyökkäyksiä Ukrainan infrastruktuuria vastaan.

7.43: Ukraina sanoo torjuneensa eilen yli 60 venäläishyökkäystä

Ukrainan armeijan pääesikunta kertoi torstain aamukatsauksessaan torjuneensa eilen yli 60 venäläishyökkäystä.

Pääesikunnan mukaan venäläisjoukot keskittyvät hyökkäämään Donetskin alueella Itä-Ukrainassa sijaitseviin Lymanin, Bahmutiin, Avdiivkan ja Marinkan kaupunkeihin.

Lisäksi esikunta kertoi Ukrainan ilmavoimien tehneen viisi iskua venäläisiin tilapäistukikohtiin ja ilmapuolustuksen tuhonneen venäläisen Suhoi Su-24-rynnäkkökoneen.

Esikunnan mukaan ukrainalaisjoukot iskivät myös muun muassa Venäjän ilmatorjuntajärjestelmään, ampumatarvikevarastoon ja kahteen polttoainevarastoon.

5.20: Erdogan: Putin saattaa vierailla Turkissa huhtikuun lopulla

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kertonut turkkilaisen televisiokanava ATV:n haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa vierailla Turkissa huhtikuun lopulla. Asiasta kertoo muun muassa Daily Sabah.

Erdoganin mukaan Putin olisi mahdollisesti saapumassa Akkuyun venäläisvalmisteisen ydinvoimalaitoksen avajaisiin. Putin saattaa toisaalta osallistua tilaisuuteen etäyhteyden kautta, Turkin presidentti lisäsi.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut Putinista pidätysmääräyksen, mutta Turkki ei ole ICC:n sopimuksen allekirjoittajamaita.

Keskiviikko 29. maaliskuuta

21.05: Analyytikot: Venäjän kyberhyökkäykset Eurooppaan lisääntyvät

Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset analyytikot kertoivat keskiviikkona, että Venäjä on suuntaamassa yhä enenevässä määrin kyberhyökkäyksiä Ukrainan eurooppalaisiin liittolaismaihin.

Ranskalaisen Thales-yhtiön raportin mukaan Venäjä suuntaa kyberiskuja Puolaan sekä Pohjoismaihin ja Baltiaan. Niillä yritetään kylvää epäsopua ja edistää sodanvastaista mielialaa.

Microsoftin aikaisemmin tässä kuussa julkaiseman uhka-arvion mukaan venäläiset toimijat ovat suunnanneet iskuja ainakin 17:ään Euroopan maahan kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana.

18.18: Ukraina haluaa Kiovan luolaluostarin munkkien lähtevän, mutta ilman väkivaltaa

Ukraina ei aio häätää Kiovan kuuluisan luolaluostarin munkkeja väkivalloin, maan hallitus kertoi keskiviikkona.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Kiovan luolaluostarin eli Petsherskin lavran munkit ovat olleet Ukrainan hallituksen hampaissa Venäjä-yhteyksien takia. Keskiviikkona umpeutui määräaika, jonka puitteissa munkit ovat saaneet asua osassa luostaria ilmaiseksi.

Munkit ovat vastustaneet häätöä ja kertoneet, että ovat katkaisseet siteet Venäjän kirkon johtoon. Munkit ovat sanoneet pysyvänsä luostarissa niin pitkään kuin se on "fyysisesti mahdollista", mikä on herättänyt pelkoja yhteenotosta. Ukrainan hallitus vakuutti, ettei munkkien häätämiseen käytetä väkivaltaa.

– Ketään ei raahata ulos jaloista, häätöä ei tehdä voimakeinoin, kaikki tehdään lain mukaisesti, sanoi Ukrainan kansallisen puolustusneuvoston sihteeri Oleksi Danilov.

Hänen mukaansa "Moskovan kirkon edustajien" on kuitenkin lopulta poistuttava luostarista.

Lue lisää aiheesta täältä.

17.00: IAEA-pomo etsii sopua Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuudesta

YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi kertoo järjestön työstävän suunnitelmaa Ukrainassa sijaitsevan Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuuden takaamiseksi. Grossin tavoitteena on esittää yhteisiä turvallisuusperiaatteita, joihin sekä Ukraina että Venäjä voivat sitoutua.

Grossi saapui aiemmin keskiviikkona vierailulle Venäjän miehitysjoukkojen hallitsemalle Zaporizhzhjan voimalalle toista kertaa sodan aikana.

– Meidän täytyy välttää katastrofi. Olen optimisti ja uskon että se on mahdollista, Grossi sanoi.

Grossin mukaan voimala kärsii jatkuvasti sähkökatkoksista. Venäjän hyökkäyksen on katsottu vaarantavan ydinturvallisuutta Ukrainan ja koko Euroopan suurimmassa ydinvoimalaitoksessa.

– On selvää, että sotilaallinen toiminta on lisääntymässä tällä alueella, Grossi sanoi uutistoimisto AFP:lle.

– Ideana on sopia tietyistä periaatteista, tietyistä sitoumuksista, mukaan lukien se ettei voimalaa kohtaan hyökätä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Grossin maanantaina Zaporizhzhjan alueella, joka on osin Venäjän joukkojen hallussa. Kaksikko keskusteli ydinvoimalan ja sen henkilöstön suojelemisesta.

Venäjän valtaama ydinvoimala sijaitsee Dneprjoen etelärannalla lähellä Enerhodarin kaupunkia, reilun sadan kilometrin päässä Zaporizhzhjan kaupungista. Venäjän joukot valtasivat alueen hyökkäyssodan alkuvaiheessa. (STT)

Lisää keskiviikon tapahtumia löydät täältä.