Eppu Nuotio on kirjallinen kameleontti

Kirjailija Eppu Nuotio muistuttaa erehdyttävästi ikiliikkujaa, ainakin kirjoitustahtinsa puolesta. Kirjallisuuden moniottelija julkaisee teoksia usean kirjan vuosivauhtia ja ehtii silti nauttia pitkästä kesälomasta. Loman aikana päässä muhii yksityiskohtia uuteen dekkariin.

Kirjallisuuden raja-aidat ja eri genret eivät turhaan kahlitse kirjailija Eppu Nuotion ilmaisua. Nuotion ehtivästä kynästä on lähtöisin hyvin erilaisia tekstejä - lastenkirjoja, dekkareita, laulunsanoja, käsikirjoituksia, jopa parisuhdeopas. Nuotio naurahtaa laajan skaalan kuvastavan hänen persoonaansa.

- Saatan joskus päättää, että kirjoitan vain yhden lajin teoksia, mutta ne päätökset eivät kuitenkaan pidä. Isäni tapasi kutsua minua pyöröovi-ihmiseksi, joka muuttaa mieltään aina kun näkee ovesta uuden maiseman. Minun on suorastaan pakko sukeltaa tuohon uuteen maailmaan ja kirjoittaa siitä. Voihan olla, että vanhana kirjoitan vain vaikkapa ranskalaistyylisiä novelleja, mutta näin 46-vuotiaana en vielä ole valmis siihen.

Viime vuosina Nuotio on jakanut aikansa kahden hyvin erityylisen maailman välillä. Lastenkirjallisuus ja dekkarit voivat tuntua erikoiselta yhdistelmältä, mutta Nuotio itse kokee päästävänsä niissä valloilleen eri puolet itsestään.

- Lastenkirjojen kirjoittaminen on ainoa huolivapaa vyöhyke maailmassa. Kun kirjoitan niitä, lapsuuden suojaava juustokupu laskeutuu ylleni enkä tosiaankaan mieti veromätkyjä tai pyykkipinoja, vaan nautin turvallisesta lasten maailmasta. Dekkareissa puolestaan kaivelen itsestäni esille matemaattisen Epun, sillä dekkareiden juonen rakentaminen ei onnistu ilman huolellista suunnittelua ja systemaattisuutta. Se on minulle suuri haaste, sillä olen yleensä aika impulsiivinen ja hetkessä eläjä.

Sattuman satoa

Eppu Nuotio: Maksu

Eppu Nuotion dekkarit ovat muutaman viime vuoden aikana löytäneet lukijansa. Dekkareista ensimmäinen, Musta ilmestyi vuonna 2007 ja se on saanut seurakseen jo osat kaksi ja kolme. Nuotion uusi aluevaltaus jännityskirjallisuuteen tapahtui osittain vahingossa.

- Kirjoitin ensimmäistä dekkaria sairaslomalla, kun jouduin onnettomuuden vuoksi makaamaan paikallani viisi kuukautta. Olin itsekin yllättynyt lopputuloksesta - eihän siitä dekkaria pitänyt tulla. Tämän onnenkantamoisen jälkeen toisen dekkarin kirjoittaminen olikin sitten täyttä työtä, lajin vaikeus paljastui kokonaisuudessaan. Nyt, kolmannen kirjan jälkeen tuntuu siltä, että alan olla kartalla ja tiedän, miten dekkareita kirjoitetaan, Nuotio pohtii.

Nuotion dekkarit pyrkivät jännityksen ohella pureutumaan myös yhteiskunnallisiin asioihin. Monikulttuurisuus nousee polttopisteeseen kuin itsestään, onhan kirjojen päähenkilö Pii Marin "Suomen ensimmäinen tummaihoinen uutisankkuri". Nuotio itse pitää päähenkilöään merkittävänä hahmona jopa ihan kirjallisuushistorian näkökulmasta.

- Uskon, että Pii tulee jäämään historiaan ensimmäisenä tummaihoisena päähenkilönä suomalaisessa romaanikirjallisuudessa. Kirjani voivat unohtua ja minä myös, mutta Pii muistetaan! Olen ujuttanut kirjoihin monikulttuurisuutta muidenkin henkilöiden kautta, sillä haluan, että kirjoissakin elettäisiin jo tätä aikaa.

Pelon maantiede

Eppu Nuotio. Kuva: Suvi Elo.

Pelon ja jännityksen rakentaminen on osoittautunut Nuotiolle haasteelliseksi urakaksi. Hän sanoo ymmärtäneensä vasta lukijapalautteen myötä, että naiset ja miehet pelkäävät eri asioita.

- Olen saanut mieslukijoilta palautetta, että ihan kiva kirja, mutta ei lainkaan jännittävä. Eräs mies pyysi minua kirjoittamaan dekkareihini takaa-ajoja ja ampumista. Ja minä kun luulin, että miehetkin pitävät pimeässä vaanivaa muukalaista ja häirintäpuheluja pelottavina! Otin palautteesta onkeeni ja Maksussa on sekä takaa-ajo että ampumista, Nuotio naurahtaa.

Nuotion dekkareissa ei vähätellä myöskään väkivallan vakavuutta ja sen seurauksia. Kirjoissa kerrotaan yksityiskohtaisesti ja kaunistelematta uhrien vammoista, eikä Nuotio ole tehnyt linjanvetoaan aggressiivisuuttaan. Päinvastoin, hän haluaa kirjoittamalla osoittaa väkivallan mielettömyyden.

- Se on tietoinen valinta. Haluan, että lukija joutuu tankkaamaan läpi sen, millaisia vammoja vaikkapa päähän potkiminen aiheuttaa. En halua ohittaa enkä ihannoida väkivaltaa, siksi kirjoitan siitä.

Oi ihana loma

Nuotio työskentelee parhaillaan tehokkaaseen tapaansa - viimeistelee aapista yhdessä Tuutikki Tolosen kanssa, kerää materiaalia neljänteen dekkariinsa ja odottelee syksyllä ilmestyvää nuortenkirjaa, toista osaa Pensionaatti Onnela -sarjasta. Kiihkeä kirjoitusrytmi taukoaa kuitenkin pian, sillä Nuotio aikoo omistaa suurimman osan kesästä lomailulle.

- Lomailen ainakin elokuuhun asti ja silloin kirjoitan vain välttämättömimmät. Samalla kun oleilen perheeni kanssa ja kartan tietokonetta, uudet ideat muhivat päässä. Kerään voimia, jotta jaksan taas syksyllä tarttua Pii Marinin elämään.

Eppu Nuotio

Eppu Nuotion loma kuluu pääasiassa purjehtiessa, kuten perheen lomat jo parin vuosikymmenen ajan. Eppu ja Kurt Nuotion kolme lasta ovat jo aikuistumassa, joten pariskunta veneilee enimmäkseen kahdestaan - romanttisesti uudella veneellä, jonka purjetunnus 66 muistuttaa parin kesäkuisesta hääpäivästä.

- Me pyrimme välttämään tarkkoja reittisuunnitelmia. Kurrella onkin tapana sanoa, että kun köydet irrotetaan, ollaan perillä. Itse nautin eniten siitä hetkestä, kun ollaan tarpeeksi kaukana kotisatamasta, avomerellä. Se on ihana välitila, jossa ei olla kiinni vanhassa mutta ei myöskään lähellä uutta. Silloin tuntee todella olevansa keskellä merta.

Käy lukemassa arvosteluMaksusta