Enter tutkii: Blogit - julkista elämää verkossa

Käsite "weblog" tai "blog" saattaa kuulostaa tavallisen Matti Meikäläisen korvaan varsin oudolta sanalta. Epävirallinen suomennos "verkkologi" voi tuntua jo tutummalta, mutta puhuttaessa verkkopäiväkirjasta, ymmärtääkin moni jo mistä on kyse.

Kaikesta huolimatta blogi ja verkkopäiväkirja eivät tarkoita samaa asiaa, vaikka ero saattaakin joskus olla varsin häilyväinen. Useat blogit sekä verkkopäiväkirjat ovatkin toistensa sekoituksia, eli vähän kumpaakin. Voidaankin sanoa, että blogi on vain eräänlainen verkkopäiväkirjan muoto: lokimaisia merkintöjä, joiden aihe voi liikkua maan ja taivaan välillä.

Aiemmin blogi käsitettiin sivuksi, jonne kirjoittaja liitti hyperlinkin jollekin sivulle, ja kommentoi sitä muutamalla sanalla. Nykyään käsite on hieman höllentynyt, eikä kovinkaan moni blogi enää muistuta lokimaista linkkilistaa. Blogin ja nettipäiväkirjan eroavaisuudeksi voidaan laskea myös kirjoittajien lukumäärä. Henkilökohtaista nettipäiväkirjaa kirjoittaa lähes poikkeuksetta vain yksi henkilö, kun taas blogien tapauksessa on yleistä, että kirjoittajia on yhden sijasta useampi. Blogit saattavatkin olla jonkun tietyn yhteisön tai kommuunin väline viestiä toiminnastaan toisilleen sekä ulkopuolisille tai sitten kaikki blogin kirjoittajat sattuvat vain tuntemaan toisensa jotain kautta, jolloin yhteisen blogin pitäminen on järkevää.

Ensimmäiset blogit muistuttivat lähinnä linkkilistoja, sillä niiden sisältö koostui lähinnä linkeistä, ja niihin liittyvästä muutamasta lauseesta, jolla kommentoitiin linkin takaa löytyvää sivua. Myöhemmin linkkikuvausten ympärille alkoi kasaantua enemmän tekstiä, mutta hyperlinkki muille sivuille on edelleen oleellinen osa bloggausta.

Suomessa blogien varsinainen läpimurto tapahtui osaksi kiitos Sami Köykän ylläpitämän Suomen blogilistan, jonka avulla blogit pääsivät helposti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi. Kirjoitushetkellä blogilistalla on yli 400 kotimaista blogia, tosin läheskään kaikki eivät suomenkielisiä. Listan ulkopuolelta löytyy toki paljon lisää luettavaa, joten lukumäärä ei anna täydellistä kuvaa Suomen blogien kokonaismäärästä.

Blogit eivät tänä päivänä keskity pelkästään linkkien kommentointiin, vaan pinnalle on noussut tiettyihin aiheisiin erikoistuneita blogejakin. Ottaen huomioon, millainen on tyypillinen blogin kirjoittaja, on selvää, että useat blogeista saattavat keskittyä pelkästään esimerkiksi it-alan uutisten seuraamiseen ja uutisointiin. Muutenkin tietokoneisiin liittyvät merkinnät ovat yleinen näky, vaikka blogeja ei varsinaisesti nörttien jutuksi mielletä.

Uutisportaalia muistuttavat blogit ovat yleisiä, ja omalla tavallaan hämärtävät blogin ja uutissivun rajaa. Uutisblogien kirjoitustyyli voi olla hyvinkin virallista ja raportoivaa sekä jutut saattavat muistuttaa paljonkin esimerkiksi sanomalehtien uutissivujen artikkeleita. Esimerkkeinä tällaisista blogeista mainittakoon Synapsi, joka raportoi tiedemaailman tapahtumista.

Myös erikoisblogit, joissa blogiin kirjoitettavien juttujen aihe on rajattu tiukasti, ovat yleistyneet. Jo pelkästään Suomesta löytyy blogeja, joissa kirjoittaja kertoo esimerkiksi laihdutuskuuristaan tai tupakointilakostaan päivä päivältä, sen hetkisiä tuntemuksiaan ja ajatuksiaan kertoen.

Eräät blogit taas keskittyvät kertomaan erikoisemmista tapahtumista, kuten esimerkiksi kotimainen Asento! -blogi, jonka kirjoittajat suorittavat kirjoitushetkellä asepalvelustaan ja kirjoittavat blogiinsa kännykän välityksellä tuntemuksiaan. Perinteisempiäkin esimerkkejä löytyy, kuten esimerkiksi työpaikan tapahtumista tai ihmissuhteiden koukeroista kertovat blogit.

Suuri osa blogeihin kirjoitetuista teksteistä saattaa olla hyvinkin arkisia, asioita, joita moni ei edes ole tullut ajatelleeksi. Kirjoitustyyli vaikuttaakin paljon kirjoitusten kiinnostavuuteen, taitava kirjoittaja kirjoittaa blogiinsa vauhdikkaan merkinnän vaikkapa roskapussin viemisestä roskalaatikkoon tai ruoanlaitosta.

Bloggaaminen itsessään ei tarvitse muuta kuin innostusta, taitoa kirjoittaa, sekä paikan, jossa julkaista kirjoituksiaan. Blogia voi aivan hyvin kirjoittaa vaikka tekstinkäsittelyohjelmalla ja julkaista merkinnöistä koostuva tiedosto nettiin sopivassa html-muodossa.

Kirjoittajan avuksi on kuitenkin tehty pitkä lista työkaluja, jotka helpottavat bloggausta huomattavasti. Useimmat niistä ovat julkaisutyökaluja, joiden avulla bloggaus käy vaivattomammin kuin kirjoitettaessa blogimerkinnät tekstinkäsittelyohjelmalla. Lisäksi bloggaukseen suunnitellut työkalut ovat monipuolisempia ja sopivat tarkoitukseensa paremmin.

Tällaisten työkalujen etuihin voidaan laskea se, että niitä voidaan käyttää lähes mistä vain, internetin kautta. Merkintöjä voidaan lisätä, poistaa ja editoida suoraan nettiselaimen kautta, ilman erillistä sähellystä tekstinkäsittelyohjelman sekä ftp-yhteysohjelman kanssa. Samaiset työkalut luovat myös pohjan blogille, joten käyttäjän ei välttämättä tarvitse osata html-kieltä tai muutakaan, jos vain tyytyy ohjelmaan tarjoamiin valmiisiin pohjiin.

Blogger lienee helppokäyttöisin ja yksinkertaisin blogien julkaisuohjelmisto, ja käytämme sitä myöhemmin esimerkkinä oman blogin julkaisua varten. Bloggerin perusversio on ilmainen, mutta sisältää kuitenkin monia perusbloggaajan tarpeisiin suunniteltua ominaisuutta.

Blogger tarjoaa myös kotisivutilaa blogillesi, joten jos sinulla ei ole kotisivutilaa ennestään, se ei ole este bloggaukselle. Kotisivutila soveltuu ainoastaan blogille, etkä voi käyttää osoitetta muuhun, kuin blogisi julkaisuun. Ilmaisversio näyttää sivuilla lisäksi mainoksia, joten jos sinulla on kotisivutilaa muualla, kannattaa sitä käyttää ensisijaisena julkaisupaikkana.

Monipuolisemmat bloggausohjelmistot, kuten Movable Type sekä Nucleus ovat ominaisuuksiltaan monipuolisia ja tarjoavat itsessään muun muassa mahdollisuuden kommentoinnille sekä blogin sisäiselle haulle. Näiden bloggausohjelmistojen asennus ja käyttö saattavat vaatia hieman ymmärrystä ainakin html-kielestä, eikä niitä muutenkaan voi suositella ensimmäiseksi bloggausvälineeksi, ellei joku asiaan perehtynyt tuttava käy asentamassa sitä käyttövalmiiseen kuntoon.

Toisin kuin esimerkiksi Bloggeria, kehittyneempiä bloggausohjelmistoja ei voi lisäksi käyttää ihan missä vain, sillä useimmiten ne vaativat ainakin palvelimen puolelta yhteyden tietokantaan sekä tuen jollekin ohjelmointikielelle. Erittäin harva kotisivutilaa tarjoava ilmaispalvelu sisältää tietokantaa, joten maksullinen webhotellipaketti tai oma palvelin ovat välttämättömyys. Vesa Laitinen

> KLIKKAA TÄSTÄ - ja lue lisää Enter-lehden uudesta numerosta.