Ensimmäiset muumisarjakuvat koottu kirjaksi

Sarjakuvakirjasta on otettu 3000 kappaleen ruotsinkielinen painos. Tove Janssonin Helsingin-ateljee pysyy yhä yleisöltä suljettuna.

Tove Janssonin ensimmäiset muumisarjakuvat on julkaistu kirjana. Sarjakuvat pohjautuvat Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan, ja ne julkaistiin ensi kertaa Ny Tid -lehdessä vuosina 1947 ja 1948. Lehden tuolloinen päätoimittaja Atos Wirtanen oli Janssonin ystävä; taiteilija teki sarjakuvat hänelle lahjaksi.

Ny Tid on nyt koonnut 60 vuoden takaiset sarjakuvat Jorden går under! -kirjaksi, jossa seikkailee nykyistä sarjakuvahahmoa huomattavasti pitkänenäisempi ja rujompi, ehkä myös persoonallisempi muumihahmo. Tiuhti ja Viuhti -hahmot tavattiin näissä sarjakuvissa ensi kertaa.

- Sarjakuva oli vanhanaikainen ja yhteys 1950-luvun alussa The Evening Newsissä julkaistuihin Janssonin sarjakuviin on melko olematon. Meni kuitenkin vain muutama vuosi siihen, että Tove Jansson muuttui todelliseksi sarjakuvataiteilijaksi, kertoo kirjahankkeessa mukana ollut sarjakuvatoimittaja Juhani Tolvanen.

Jorden går under! -kirjasta on otettu 3000 kappaleen ruotsinkielinen painos. Suomenkielisen painoksen koko määrittyy kysynnän mukaan.

Kirja on saanut tukea Janssonin perikunnalta eli käytännössä Moomin Chractersilta, joka valvoo muumien tekijänoikeuksia. Kyseessä on Suomen kannattavimpiin kuuluva yritys, joka hallinnoi yhä kasvavaa muumeihin kohdistuvaa kysyntää.

Taiteilija asui eteisessä

Moomin Charactersin johtajan Sophia Janssonin mukaan yhä enemmän tulee myös pyyntöjä päästä tutustumaan Tove Janssonin Ullanlinnankadulla sijaitsevaan työtilaan.

- Olemme kuitenkin päättäneet, ettei Toven ateljeeta muuteta museoksi. Talon muut asukkaat eivät pidä ajatuksesta, ja lisäksi Tampereella on jo muumimuseo. Ja on muitakin syitä, Sophia Jansson sanoo.

Hänellä itsellään on paljon muistoja pienestä ateljeesta, jonka kaariholvi-ikkunoista lankeaa pehmeä valo Tove Janssonin isän tekemien veistosten ylle. Ateljeen sisustuksen ovat suunnitelleet 1960-luvulla Reima ja Hilkka Pietilä. Pienen eteisen lisäksi asuntoon kuuluu isohko yhtenäinen ateljeetila ja nukkumaparvi.

Jansson muutti ateljeehen 30-vuotiaana heti sodan päätyttyä ja asui siellä elämänsä loppuun, vuoteen 2001, vaikka hän vietti paljon aikaa myös saaristossa. Alkuvuodet hän asui asunnon eteisessä, jonka sai lämpimäksi Porin Matti -kaminalla; muuten työtila oli aivan kylmä.

- Tunnelma on museaalinen, kun Tove puuttuu täältä, Sophie Jansson tuumaa.

Jos Jansson eläisi, hän saattaisi tarjota satunnaiselle kyläilijälle suklaata tai viskiä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat