Suomen ensimmäinen jääkiekon MM-mitali oli todella lähellä toisissa kotikisoissa 1974. Kaikki näytti hyvältä, kun ensimmäisellä kierroksella Suomi kukisti Tshekkoslovakian 5-2. Karmea käänne tapahtui dopingtestissä: maalivahti Stig Wetzell antoi positiivisen virtsanäytteen, josta paljastui merkkejä efedriinin käytöstä. Riemukkaan voiton tulos käännettiin direktoraatin päätöksellä tilastoihin katkeraksi tappioksi 0-5.
Päävalmentaja Kalevi Numminen ja joukkue kokivat saaneensa epäoikeudenmukaisen takaa-ajokohtelun. Wetzell kielsi ikinä käyttäneensä mitään kiellettyä ainetta. Dopingtestin luotettavuudelle oltiin valmiita heittämään synkkä varjo, vaikka organisaatiota johti Suomen kiekkomaajoukkueen suosittu ex-lääkäri Juha Kataja.
Suomen mitali ei pelkästään tähän vielä tyssännyt. Ruotsin kanssa noustiin avausottelussa tasapeliin 3-3, mutta toinen kohtaaminen hävittiin 2-6. Tätä ei mitalijahti enää kestänyt, vaikka Ruotsikin oli menettänyt kaksi pistettä Puolalle Ulf Nilssonin jäätyä alkuunsa kiinni efedriinipiristeestä.
Suomen toiveet ensimmäisestä MM-mitalista olivat haihtuneet jo ennen viimeistä ottelua. MM-kisojen suuri suomalaissankari ja joukkueen kapteeni Veli-Pekka Ketola teki taitavan 5-4 -voittomaalin Tshekkoslovakian veskarin Jiri Crhan selän taakse vajaat kaksi minuuttia ennen päätössummeria. Se ei riittänyt virallisesti enempään kuin neljänteen sijaan, kaukalossa niin henkisesti kuin fyysisesti ansaittuun "puupronssiin".
Ensimmäistä arvokisamitalia saatiin odottaa 14 vuotta lisää: Calgaryssa 1988 toteutui olympiahopea. Siitä joukkueesta putosi nyt viimeisenä mohikaanina Raimo Helminen, Kalevi Nummisen ajojahdin tuntemuksia toivottavasti hälvensi Teppo-pojan mukanaolo ensimmäisessä mitalissa.
Helsinki oli siis vuoden 1974 MM-kiekon päänäyttämö vasta 7,5 vuotta jäähallin valmistumisen jälkeen. Efedriiniskandaalin lisäksi kisojen ylle lankesi varjo Yleisradion teknisten kesken turnauksen huippuhetkien pimentämästä kuvaruudusta.
Euroopan kisat