Maailmantalouden epävarmuustekijät painavat myös Suomen tämän vuoden talouskasvua, ennustaa Danske Bank. Pankki ennustaa Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia tänä vuonna.
Pankin ennusteen mukaan kasvua synnyttää lähinnä yksityinen kulutus, sillä viennin kasvu on heikkoa. Ennuste tälle vuodelle on sama, jonka Danske on antanut aiemmin. Myös Aktia arvioi maanantaina suhdannekatsauksessaan tämän vuoden kasvun olevan 1,7 prosenttia.
Kansainväliseen talouteen epävarmuutta puhaltavat Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota sekä EU:n alueella etenkin brexit ja Italian taantuma. Pankki katsoo, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ero tuo myös lisää epävarmuustekijöitä kansantalouteen.
– Soten kaatumisen jälkimainingeissa kevään eduskuntavaalit tuovat uhkaa kalliista vaalilupauksista ja hallitusneuvotteluiden pitkittymisestä, Dansken pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi tiedotteessa.
Euroopan talouden hiipumisen myötä myös Euroopan keskuspankki on hellittänyt korkoennustettaan.
– Uusien asuntolainojen keskimääräinen reaalikorko on negatiivinen ja säilyy lähitulevaisuudessa sellaisena, koska korot eivät lähde merkittävään nousuun ennustejaksolla, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka, Dansken ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
Pääekonomisti Kuoppamäki kääntää katseensa myös suomalaisen työn hiipuvaan tuottavuuteen.
– Työn tuottavuuden kasvattaminen tulee olemaan avainroolissa lähivuosina, koska työvoiman tarjonnan kasvu on vähitellen tyrehtymässä, Kuoppamäki sanoo.
Dansken mukaan myös asuntomarkkinoilla alkaa hiljaisempi ajanjakso, josta vihjaa rakennuslupien laskenut määrä.
Taantuman riski koholla vuonna 2020
Vuodelle 2020 Danske Bank ennustaa enää 1,2 prosentin talouskasvua. Pankin mukaan myös taantuman riski kohoaa vuoden 2020 aikana osin julkisten talouksien velkaantumisen vuoksi.
– Maailmantalouden kyky kestää riskejä on osin parempi kuin ennen finanssikriisiä. Toisaalta monissa maissa julkisten talouksien velka on merkittävästi kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampi ja keskuspankkien liikkumavara olisi kriisin iskiessä rajallinen, koska rahapolitiikkaa ei ole ehditty normalisoida, Appelqvist sanoo.