Pari viikkoa sitten kerroimme, kuinka rakentamisen lämmöneristys- ja ilmanvaihtomääräyksiä ollaan kiristämässä ensi vuoden lokakuun alusta lähtien. Ne vaikuttavat aikanaan uudisrakentamisen kautta, mutta myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta pyritään parantamaan monella tavoin.
Ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ovat sopineet energiansäästämisen edistämisestä asuinkiinteistöissä. Sopimus kattaa 65 % kaikista arava-, korkotuki-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoista käytännössä siis kyse on arava-rakennuskannasta.
Ohjelmapäällikkö Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitosta kuvaa ohjelmaa seuraavasti:
Periaate on se, että näissä sopimuksissa julkinen valta sitoutuu avustamaan ja tukemaan säästötoimenpiteitä ja siihen liittyvä puolestaan toteuttamaan niitä kiinteistössään. Käytäntö tulee sisältämään katselmusmenettelyn, jonka perusteella toimenpiteitä sitten suoritetaan.
Ainakin alussa sopimukset siis koskevat suurimpia kiinteistönomistajia. Niiden sisältö on se, että sovitulla aikavälillä 80 prosentissa kyseisistä kiinteistöistä ja rakennuskannasta on suoritettu katselmus ja aloitettu tarvittavat toimenpiteet.
Tavoitteiksi on kirjattu se, että lämmön ja veden kulutusta vähennetään vuoden 1998 tasosta 10 % vuoteen 2008 15 % vuoteen 2012
Sähkönkulutus käännetään laskuun vuoteen 2008 mennessä.
Brysselin herrat vaativat lisää tarkastuksia ja todistuksia
Vapaaehtoisten sopimusten lisäksi energiankulutuksen alentamiseen ja kasvihuonepäästöjen pienentämiseen tähdätään myös äskettäin allekirjoitetulla EU:n energiatehokkuusdirektiivillä, johon sisältyy monenlaisia energiansäästötoimia. Luvassa on energiakatselmusmenettely ja sertifikaatti asunto- tai kiinteistökaupan yhteyteen. Energiatehokkuusvaatimukset asetetaan myös jo olemassa olevalle rakennuskannalle: ne toteutuvat sitä mukaa, kun rakennuskannassa tehdään isompia korjauksia. Kuulostaa hurjalta savotalta ja sitä se tulee olemaan.
On se aika valtava ruljanssi, kun jokaiselle asuntokaupalle - ja myöskin vuokraamiselle! - pitää voida esittää tämmöinen energiatodistus. Niiden lisäksi pitää toteuttaa kattilalaitosten ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset Tämä teettää aluksi paljon lainsäädäntötyötä, ja aikanaan sitten myös kenttätyötä.
Siirtymäaikaa direktiivin käyttöönotolle on mm. energiatodistusten osalta kuusi vuotta, mutta suunta on selvä: kiinteistöjen energiataloutta on pakko parantaa. Asumisviihtyisyydestä ei silti tingitä. Aiemmista virheistä, jolloin energiansäästön nimissä tehtiin sairaan tiiviitä taloja, on pyritty ottamaan oppia.
Terveet periaatteet, terve talo
Terveellisemmän rakentamisen keinovalikoimaa on lisätty myös tänä vuonna päättyvällä Terve talo -teknologiaohjelmalla. Rantama listaa ohjelman saavutuksia:
On kehitetty märkätilojen tuotesertifikaatteja ja uusia kylpyhuonekonsepteja, on tuotettu rakentamiselle sopivia kosteudenmittausmenetelmiä joiden avulla, kiinteistön kosteudenhallinta saadaan paremmin hanskaan. Kerrostalojen kohdalla eräs käytännön tuote on ollut ilmanvaihdon korjauskonsepti, joka on varsin käytännönläheinen. Se sisältää valikoiman keinoja, joilla voidaan parantaa kerrostaloissa tavanomaisimman ratkaisun eli koneellisen poistoilmanvaihdon laitoksia; jossain määrin myös painovoimaisen ilmanvaihdon laitoksia. Niissähän on todettu hirvittävästi puutteita, joten parannettavaa riittää.
Kerrostalojen ilmanvaihdon perusongelma on ollut Rantaman mukaan se, ettei puhdasta ilmaa ole osattu tuoda perille asuntoon. Ilma on onnistuttu pilaamaan matkan varrella, vaikka ulkoa olisikin saatavilla puhdasta. Tätä ketjua kokonaisuudessaan on nyt kehitetty merkittävästi ympäri maailman, ja tulokset näkyvät jo käytännön toteutuksissa.
Vähäpäästöiset materiaalit ovat yleistyneet rakentamissa - osin tulleet suorastaan vaatimuksiksi. Nykyään on jo satoja luokiteltuja rakennusmateriaaleja, joista ei erity haitallisia aineita. Mutta kuinka on - kuinka paljon terveellisempiä rakennuksia tai taloja tehdään teknologiaohjelman jälkeen kuin ennen sitä?
Jos tähän mennessä syntynyttä tietoa hyödynnetään rakentamisessa ja kiinteistönpidossa, homealtistukset ja emissioihin liittyvät altistukset vähenevät - uskaltaisinko sanoa - 80-prosenttisesti. Aina tietysti jää jotain, jota ei ole vielä tutkittu - vanha 80-20 prosenttia -sääntö voisi hyvin päteä tässäkin.