Elinkeinoelämä korostaa EU:n talouspolitiikassa jäsenmaiden omaa vastuuta ja markkinakuria sen kannustimena.
Suomen tulee puolustaa maamme ja taloutemme etua Euroopan unionissa, minkä vuoksi Suomen pitää pyrkiä nykyistä päättäväisemmin niihin ytimiin, joissa EU:n talouspolitiikan isot linjavalinnat tehdään.
Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
– Jotta Suomi pystyy aidosti osallistumaan EU:n uudistamiseen, tarvitsemme uuden aktiivisen otteen EU-vaikuttamisessa.
– Tämä koskee niin poliittisia päättäjiä, virkamiehiä kuin elinkeinoelämää, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.
Häkäniemen mukaan ytimiin tulisi hakeutua uudelleen niin taloudessa kuin muillakin politiikkalohkoilla.
Vaikka vaikuttaminen tapahtuisi Suomen etu edellä, niin otteen tulisi olla rakentava ja ratkaisuhakuinen.
– Olennaista on vaikuttaa etupainotteisesti eikä odottaa isompien tai aktiivisempien jäsenmaiden avauksia.
Lue myös: EU:n roaming-käytäntö saamassa kymmenen vuoden jatkoajan – edulliset puhelut ja nettisurffailu jatkuvat
"Budjettisäännöt päivitettävä"
Elinkeinoelämä korostaa EU:n talouspolitiikassa jäsenmaiden omaa vastuuta ja markkinakuria sen kannustimena.
EK:n hallituksen jäsen Timo Ritakallio arvioi, että jäsenmaiden budjettisääntöjä on syytä päivittää realistisemmalle pohjalle ja tähtäimessä pitäisi olla jokaisen maan vahvempi vastuu omasta taloudestaan.
– Markkinakuri on paras kompassi ohjaamaan vastuulliseen taloudenpitoon, mutta se edellyttää pankkiunionin viimeistelyä ja maiden hallitun velkajärjestelyn mahdollisuutta.
– Edellytyksiä yhteisen verotuksen tai pysyvän yhteisen velanoton aloittamiselle ei ole näkyvissä. Sama koskee elpymisrahoituksen pysyvää käyttöä, Ritakallio sanoo tiedotteessa.
EK julkisti torstaina ilmestyneessä raportissaan esitykset siitä, millainen talouspolitiikka ajaisi uudessa tilanteessa parhaiten Suomen ja sen kansantalouden etua.
Raportti sisältää muun muassa EK:n näkemykset seitsemään EU:n talouspolitiikan kysymykseen, joihin kuuluvat esimerkiksi vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen, markkinakurin vahvistaminen, EU:n verotusoikeus, elpymispaketin jatko ja yhteinen velka.