Ei SAK:n veromalli niin huono ollut, sanoo asiantuntija: "Jos veroja on pakko kiristää ja meillä on punertava hallitus, niin tyhmempiäkin tapoja siihen voisi olla"

Maailmantalouden synkät pilvet varjostavat kuitenkin tulevan hallituksen työtä. Näin arvioivat aamun Huomenta Suomessa vierailleet ekonomisti Heikki Pursiainen ja MTV Uutisten politiikan toimituksen päällikkö Jussi Kärki.

Hallituksen täytyy varautua maailmantalouden taantumaan

Pursiaisen mukaan hallituksen on varauduttava siihen, ettei nykyinen hyvä taloustilanne jatku koko hallituskautta. Taloustilanne on suorastaan hallituksen kohtalonkysymys.

– Pääministerinä oleminen ja hallituksen johtaminen on paljon mukavampaa nousu- kuin laskusuhdanteen aikana. Tulevan hallituksen koetinkivi on selvästi se, että mitä tapahtuu, jos maailmantalous menee taantumaan ja Suomen talous siinä mukana.

Jussi Kärki on samaa mieltä. Hänen mukaansa hallitus punnitaan silloin, kun se ei joudu tekemään ainoastaan mukavia päätöksiä.

– Tästä näyttää tulevan hyvien aikojen jakovarahallitus. Neljä vuotta on pitkä aika. Siinä sattuu ja tapahtuu ja siinä se veri punnitaan, miten vasemmisto ja vihreät kestävät, jos joudutaan tekemään ikäviäkin päätöksiä.

Pursiaisen mukaan tulevaan huonoon maailmantalouden tilanteeseen voi varautua joko säästämällä tai tekemällä rakenneuudistuksia työmarkkinoihin.

– Yksi tapa on säästää rahaa, että sitä on käytettävissä tarvittaessa elvytykseen tai sosiaaliturvamenojen nousuun. Toinen tapa varautua on tehdä sellaisia työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksia, että Suomi pystyy taloutena ottamaan vastaan ne iskut, joita mahdollisesti on tulossa.

"Hallitus näyttää perinteiseltä elvyttäjältä"

Pursiainen epäilee, että hallitusneuvotteluissa esillä olleista veronkiristyksistä saatavat rahat käytetään säästämisen sijaan.

– En hirveän optimistinen ole sen suhteen, että heti kärkeen mitään mittavia uudistuksia, jotka parantaisivat Suomen kykyä ottaa vastaan iskua, joka ehkä tulee, Pursiainen arvioi.

Kärki arvioi, että Antti Rinne vaikuttaa ”perinteiseltä elvyttäjältä”. Sillä hän tarkoittaa suuria ratahankkeita, kuten niin sanottuja tunninjunia Helsingistä Tampereelle ja Turkuun.

– Pistetään hurjat määrät rahaa raide- ja infrahankkeisiin. Uskon, että tällä Rinne lähtee liikkeelle, jos vain rahat jostakin löydetään. Saamme vielä monet keskustelut käydä, ennen kuin ne hankkeet ovat valmiina.

Pursiainen on sitä mieltä, että nyt ei pitäisi elvyttää, vaan säästää rahaa tulevaa taantumaa varten.

– Näyttää siltä, että nyt lähdetään liikkeelle enemmänkin kulutuspaketilla kuin säästöpaketilla.

Pursiainen muistuttaa, että maailmantalouden suhdanteet eivät ole ainoa ongelma, jonka Suomen talous kohtaa. Väestön ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje on yksi tärkeimmistä.

– Näihin pitäisi varautua tämän hallituskauden aikana.

"Ei se ainakaan minua täyttänyt kauhulla"

Pursiainen ei täysin tuomitse SAK:n viime viikolla esittelemää veromallia, jossa ehdotetaan kiristyksiä muun muassa listaamattomien yritysten osinkoveroihin. SAK on perustellut veronkorotusehdotuksiaan puskureiden keräämisellä matalasuhdanteen varalle.

– Ei se nyt SAK:n veromalliksi niin huono ollut. Jos veroja on pakko kiristää ja meillä on punertava hallitus, niin tyhmempiäkin tapoja siihen voisi olla. Itse en lähtisi kiristämään veroja, mutta it’s just me. Minua tämä SAK:n veromalli ei täyttänyt kauhulla, se perustui kuitenkin jotenkin hyvän verotuksen periaatteeseen. Tietysti peruskysymys on, pitääkö veroja korottaa lainkaan. Siinä olen ehkä SAK:n kanssa vähän eri linjoilla, Pursiainen sanoo.

Työn verotukseen ei ole tulossa kiristyksiä

Kärjen mukaan Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että työn verotusta ei pitäisi kiristää.

–Siellä on jopa kevennyksiä keski- ja pienituloisten verotukseen. Se on aika monen mielestä oikea tapa, työntekoon kannustettaisiin. Se paistoi SAK:n paperista läpi.

Pursiaisen mukaan myös kulutusverotus on työn verottamista.

– Köyhällä palkansaajalla suurin osa palkasta menee kulutukseen. Jos vaikka arvonlisäveroa korotetaan, se syö aika lailla palkan ostovoimaa. Merkittävä osa kaikista verosta päätyy lopulta työn veroksi jollakin tavalla.

Kärki arvioi, että jatkossa verotus kuitenkin painottuu yhä enemmän kulutus- ja haittaveroihin.

– Tämä on varmasti väistämätön tie, kun ajatellaan ympäristöasioita. Sinne se rasite varmaan tulee, ja siitä tuleekin sitten mielenkiintoista tälläkin hallituksella, että miten se tehdään oikeudenmukaisesti. Pienituloiselle se on ikävää ja rankkaa, kun bensapumpulla hinta alkaa huidella kahdessa eurossa, Kärsi sanoo.