Eduskuntavaalit tapaavat tarjota yllätyksiä. Hallitusvastuusta on rangaistu erityisesti pääministeripuoluetta.
Eduskuntavaalien voittajaa ei kannata ryhtyä veikkaamaan liian aikaisin. 2000-luvun vaaleissa kärkikolmikon järjestys on ollut joka kerta eri kuin edeltävän syksyn ja alkuvuoden gallup-tuloksissa, kertoo e2 Tutkimuksen selvitys.
– Aikaisemmat vaalit osoittavat, että vaikka tilanne vaikuttaa nyt vakiintuneelta, niin viimeisten kuukausien muutokset ovat olleet pikemminkin sääntö kuin poikkeus, kertoo tutkija Ville Pitkänen.
Esimerkiksi vuonna 2011 keskusta oli vielä kevättalven mielipidetiedusteluissa kiinni kakkossijassa, mutta putosi vaalipäivänä neljänneksi. Sama kävi SDP:lle neljä vuotta myöhemmin.
Kun ensi kevään eduskuntavaaleihin on vielä reilu pari kuukautta aikaa, kyselyiden ykkössijaa on nyt kyselyissä pitänyt SDP. Heti sen kintereillä on tullut kokoomus ja kolmosena keskusta.
Hallitusvastuusta on perinteisesti rankaistu erityisesti pääministeripuoluetta, joka on kärsinyt keskimäärin 2,6 prosenttiyksikön tappiot vuosien 1983–2015 eduskuntavaaleissa. Valtiovarainministeripuolueella tappio on ollut keskimäärin 1,1 prosenttiyksikköä. Hallitusvastuusta on rokotettu siitä riippumatta, mikä talouden suhdanne on ollut.
Takkiin voi toisaalta tulla myös oppositiopuolueille. Tällaisen poikkeuksellisen vaalitappion kärsi suurimpana oppositiopuolueena SDP vuonna 2011 ja perussuomalaiset 2015.
Kiinnostus politiikkaan ei ole vähentynyt
Toisin kuin usein luullaan, äänestysaktiivisuus ei ole tilastojen perusteella laskenut viime vuosikymmeninä eikä kiinnostus politiikkaan vähentynyt. Päinvastoin politiikasta kiinnostuneiden määrä on nykyisin huomattavasti korkeampi kuin 2000-luvun alussa ja äänestysprosentti melko ennallaan.