Mainos

Digi-tv-valmiudet taloyhtiöissä ja kodeissa

Digitaalista televisiota on Suomessa ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Vauhdissa ei vielä ole ollut hurraamista. Tällä hetkellä digibokseja ja digitelevisioita on markkinoilla hieman toistasataatuhatta. Katsojien kiinnostus on kuitenkin pikku hiljaa kohentumassa ja tarjontakin monipuolistumassa. Hyödyt ja mahdollisuudet tiedostetaan yhä yleisemmin.

Digitaalisen lähetystekniikan kiistattomimpia etuja on, että kuvan ja äänen laatu paranevat. Tämä hyöty on suurimmillaan alueilla, joissa tv-lähetysten vastaanotossa on ollut ongelmia -esimerkiksi kesämökillä.

Digitaalisuus tekee mahdolliseksi oleellisesti nykyistä suuremman kanavamäärän. Tällä hetkellä digitaalisesti katsottavia kotimaisia kanavia on hieman toistakymmentä - niistä SubTV ja Urheilukanava näkyvät myös
kaapeliverkossa.

TV1 D MTV3 D Nelonen D
TV2 D MTV3 + Nelonen +
YLE 24 SubTV
YLE Teema Urheilukanava
FST

Mitä olohuoneeseen tarvitaan?

Digitaalisia tv-lähetyksiä voi vastaanottaa antenni-, kaapeli- tai satelliittiverkon avulla. Antenniverkkoon perustuvan maanpäällisen vastaanoton perusedellytyksenä on, että asunto tai talo on sellaisella alueella, johon digitaalinen lähetyssignaali ylipäätään yltää. Tällä hetkellä digitaalinen lähetysverkko kattaa 72 prosenttia maamme väestöstä, ensi syksyyn mennessä 94 prosenttia.

Digitaalisten tv-lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan televisioon aina scart-johdolla liitettävä digisovitin eli digiboksi tai varsinainen digi-tv, johon digitaaliset erityisominaisuudet on sisäänrakennettu.

Digivastaanotinta ostettaessa on ehdottomasti, että boksi soveltuu kussakin tapauksessa käytössä olevaan jakeluverkkoon. Antenniverkkoon sopivista digibokseista ei ole mitään hyötyä kaapeliverkossa ja päinvastoin. On myös hyvä tiedostaa, että jopa ilmaiseksi tarjolla olevilla sateelliittibokseilla ei voi katsoa kotimaisia digikanavia.

Tarkista, että digiboksi sopii talon viestintäverkkoon:

DVB-T = antenniverkko
DVB-C = kaapeliverkko
D OVB-S = satelliitti

Digiboksien hintahaarukka 150-300?

Markkinoilla olevat ensimmäisen sukupolven digiboksit riittävät hyvin normaaliin tv-katseluun, mutta kovasti kohuttujen lisäpalvelujen hyödyntäminen edellyttää paluukanavalla varustettuja ns. MHP-bokseja ja
puhelinmodeemiyhteyttä. Esimerkkejä lisäpalveluista ovat ohjelmista erilaista lisätietoja tarjoavat ohjelmaoppaat sekä ns. superteksti-tv.

MHP = Multimedia Home Platform

Maksullisten kanavien katseluun tarvitaan Conax-salauksenpurkujärjestelmä ja paikka maksukortille.

"Ehkäpä suurimmat erot ovat mahdollisuus saada lähetykseen esimerkiksi valokuvia ja jopa videokuvaa, joita perinteiseen teksti-TV:een ei pystytä saamaan. Myös selaustapa on hieman erilainen," selventää järjestelmä
asiantuntija Petri Luoma Digita Oy:stä.

Digitaalisen televisioon on jo kehitetty sovelluksia, joiden avulla voi hoitaa pankkiasioita ja etsiä myynnissä olevia asuntoja. Pian myös veikkaaminen on mahdollista digi-tv:n tai -boksin avulla.

Lisätietoja:
Pientalon antennilaiteet
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry
Digita Oy

Digisaalista saatavissa - kestääkö verkko?

Digiboksin hienoimmistakaan ominaisuuksista ei ole mitään iloa, jos antenniverkko ei niin sanotusti digikelpoinen.

Omakotitalossa päästään kohtuullisen helpolla. Siellä on tärkeintä kunnollinen UHF-vastaanotto - antennin tulee kattaa kaikki UHF-alueen kanavat 21-69.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa omakotitalojen antenniverkoista aivan sellaisinaan. Jos antennirasioita halutaan asentaa useampaan huoneeseen, tarvitaan erillinen antennivahvistin. Kalliista
laitteesta ei ole kysymys- yleensä alle 100 euroa.

Sisäinen verkko on syytä tehdä hyvällä kaapelilla. Suosituin ja paras rakenne on ns. tähtiverkko, jossa jokainen huone on omana sakaranaan. Siinä säilyy sähköinen demokratia - kussakin rasiassa on saman luokan jännite.

Taloyhtiöiden kohdalla tilannetta valaisee tutkija Mikko Tiainen, Suomen Kiinteistöliitto:

- Taloyhtiön antenniverkon kunto ratkaisee hyvin pitkälle sen, pystytäänkö digitaalisia lähetyksiä ylipäätänsä välittämään sen kautta. Kerros- ja rivitaloissakin suositeltavin on UHF-kelpoinen tähtiverkko, mutta vähempikin
riittää.
Alle kymmenen vuoden ikäisissä taloissa ei yleensä tarvitse muuta digikunnostusta kuin tehostusta antennivahvistimiin. Vanhemmissa taloyhtiöissä tarvitaan vähintäänkin ns. Ketju 800-verkko, joka ei
kuitenkaan mahdollista asuntokohtaisten maksullisten digi-palvelujen vastaanottamista.

Yhteisantenniverkko taloyhtiössä

Kuntoarvio 300....1 000 euroa/yhtiö
Vahvistinlisäykset 500...800 euroa/yhtiö
Jakoverkon kunnostus (Ketju 800) 60...100 euroa/huoneisto
Jakoverkon uusiminen (Tähti 2000) 200-500 euroa/huoneisto
Lähde: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

Yhteisantenniopas
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry
Digita Oy

Yhteisantenniverkon kunnostaminen tai uusiminen on joka tapauksessa niin laajakantoinen asia, että siitä täytyy päättää yhtiökokouksessa. Lakimies Tiina Hallberg, Suomen Kiinteistöliitto:

- Mikäli asiasta joudutaan äänestämään yhtiökokouksessa, enemmistön kanta voittaa. Siitä voidaan siis päättää ihan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Asunto-osakeyhtiölaissa määrätty, mihin eri hankkeisiin
yhtiövastiketta voidaan käyttää. Verkon perusparannus on sellainen.

Alkupaloiksi liitinjohtospagetti

Ajan tasalla oleva viestintäverkko ja toimiva digiboksi eivät välttämättä vielä riitä täydelliseen diginautintoon. Kirjavasta laitekannasta johtuen teknisiä lastentauteja on ollut varsinkin tekstityksessä. Videoinnissakin on
tiettyjä rajoituksia:

- Digiboksin täytyy olla sillä kanavalla, miltä nauhoitetaan, Petri Luoma muistuttaa.
- Jos halutaan samalla katsoa toista kanavaa, täytyy olla toinen digiboksi!

Eikä tässä kaikki. Television, videon ja digiboksin kytkeminen niin, että voidaan katsella ja nauhoittaa sekä analogisia ja digitaalisia ohjelmia, vaatii lisäksi ylimääräisen scart-johdon ja toisen antennijohdonkin.

Asennusohje tv + digiboksi + video

Jotta voidaan katsoa ja nauhoittaa sekä analogisia että digitaalisia televisio-ohjelmia, televisio, video ja digiboksi on kytkettävä toisiinsa seuraavasti:

1. Digitaalinen signaali tuodaan seinärasiasta digiboksiin antennijohdolla. Boksissa Antennijohto liitetään antennissääntuloon (IN).

2. Jotta digitaaliset kanavat saadaan näkyviin ja kuuluviin televisiossa, digitaalinen signaali tuodaan boksista scart-johdolla televisioon. Johto liitetään sijoitetaan
-> boksissa kohtaan "TV"
-> televisiossa scart-liitinkohtaan 1.

3. Digitaalisten kanavien nauhoittamiseen tarvitaan toinen scart-johto. Video ja boksi yhdistetään seuraavasti:
-> boksissa kohtaan "VIDEO," "AUX" tai "VCR"
-> videonauhurissa scart-liitinkohtaan 1

4. Jotta digikanavalta nauhoitettuja ohjelmia voidaan katsoa, tarvitaan kolmas scart-johto, jolla yhdistetään videonauhuri ja TV
-> videonauhurin scart-liitinkohdasta 2
-> television scart-liitinkohtaan 2.

5. Analogisten kanavien nauhoitukseen ja katseluun tarvitaan vielä kahden antennijohdon liitännät.
-> boksin antenniulostulosta (OUT) viedään antennijohto videonauhurin antenni-sisääntuloon (IN)
-> videonauhurin antenniulostulosta (OUT) viedään antennnijohto TV:n antennisisääntuloon (IN).

Valtiovallan virallinen kanta on edelleen se, että analogiset lähetykset päättyvät vuoden 2006 lopussa, jonka jälkeen televisiota voisi katsella vain digiboksin tai digi-TV:n välityksellä. Todennäköistä on, että siirtymä ei
tule olemaan aivan näin jyrkkä.
Olipa analogisten TV-lähetysten täsmällinen päättymisajankohta mikä tahansa, niin digiaikaan kannattaa varautua taloyhtiöissä ja jokaisessa kodissa. Parempi hyvissä ajoin kuin vasta sitten, kun on ehdoton pakko.


(JKA 9.11.2003)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.