Danske Bankin mittava rahanpesuepäily on herättänyt runsaasti keskustelua pankkien keinoista ehkäistä rahanpesua. Asiantuntijan mukaan rahanpesuun liittyvät kysymykset ovat jääneet EU:ssa viimeisen kymmenen vuoden aikana muiden kysymysten varjoon.
Yllä olevalta videolta voit katsoa Huomenta Suomen keskustelun aiheesta.
Lue myös:
EU-komissio vaatii selvitystä Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesusotkusta
– Raha on kuin vesi joenuomassa, se etsii kohdan, josta on helpointa päästä läpi, summaa Aalto-yliopisto rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Puttosen mukaan Euroopassa on kovennettu dramaattisesti esimerkiksi pankkien vakavaraisuus- tai maksuvalmiusvaatimuksia. Toimet pankkien konkurssien estämiseksi ovat nousseet tärkeiksi, mutta rahanpesua ehkäisevät toimet ovat jäänee kansalliselle tasolle finanssikriisin pyöreissä.
– Yksi asia mikä on EU-tasolla on jäänyt paitsioon on tämä rahanpesukysymys.
Osa EU-maista suhtautunut sääntöihin kevyemmin
Vaatimuksia, että asia pitää ottaa tosissaan on kuitenkin ollut esillä, muistuttaa Puttonen.
Danske Bank ei ole ainoa rahanpesusotkussa ryvettynyt. Sääntöjä ei ole aina noudatettu myöskään Hollannissa, Saksassa ja Sveitsissä, jossa pankit ovat saaneet sakkoja rahanpesusta.
Puttosen arvion mukaan esimerkiksi Malta, Kypros ja Baltian maat ovat suhtautuneet kevyemmin EU:n yhteisiin sääntöihin. Esimerkiksi Danske Bankin kohdalla rahanpesuvyyhti liittyy pankin Viron-yksikköön.