Luminen talvi on hankaloittanut metsäneläinten, kuten metsäkauriiden ravinnonsaantia. Nälkäiset kauriit ovatkin vaeltaneet metsistä asutuksen keskelle ja pihoille etsimään ravintoa.
Suomen kauriskantaa verottavat myös ilvekset, joiden määrä on moninkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Kun lunta on yli puoli metriä, metsäkauriiden ravinnonhankinta ja liikkuminen hankaloituu merkittävästi. Kuten viimetalvenakin, myös tänä talvena heikoimpia yksilöitä on kuollut nälkään.
Riistapäällikön mukaan asutuksen keskelle saapuneita eläimiä ei kannata kuitenkaan lähteä suinpäin ruokkimaan.
- Siinä pitää aika varovainen. Tällaiset vahvat ruoat kuten esimerkiksi vilja, pistää hyvin äkkiä vatsan sekaisin tottumattomalta eläimeltä, joka saattaa kuolla siihen komplikaatioon. Jos siis välttämättä haluaa jotain niille antaa, niin säilörehu esimerkiksi voisi olla sellaista jota voi antaa, kertoo Uudenmaan riistanhoitopiirin päällikkö Visa Eronen.
Suomen kauriskanta on kasvanut tasaisesti 80-luvulta lähtien. Nykyään Suomen kauriskanta on jo noin 30 000 yksilöä.
- Kauris esiintyy nykyään koko Suomessa, mutta sen kanta on kaikkein vahvin Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymeessä ja Hämeessä, eli lähellä rannikoita, kertoo Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
Kauriiden määrän kasvu on saanut oletetusti myös ilveskannan kasvamaan. Metsäkauriita ravintonaan käyttäviä ilveksiä on jo kolme kertaa niin paljon kuin 15 vuotta sitten. Ilvesten määrän kasvu on verottanut kettukantaa, ja kettujen väheneminen on taas lisännyt kanalintujen määrää.
(MTV3)
Katso Nina Rahkolan juttu
Sumo video id