EU ja Britannia ovat tänä aamuna päässeet kompromissiin Britannian EU-eron eli brexitin keskeisistä kiistakysymyksistä. Irlantiin ei ole tulossa niin sanottua kovaa rajaa.
Yhteisymmärryksestä tiedotettiin tänään Brysselissä vähän ennen yhdeksää Suomen aikaa. Tiedotustilaisuutta edelsi yön kestäneet neuvottelut. Britannian pääministeri Theresa May lensi varhain aamulla Brysseliin.
Viime viikkojen neuvotteluissa on hiertänyt eniten Irlannin rajakysymys. Brexitin myötä Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Niin sanottu kova raja eli rajatarkastusten palaaminen Irlannin jakavalle rajalle on ollut suurin kiistanaihe. Nyt saavutettu kompromissi takaa, että kovaa rajaa ei tule.
May: "Syvä ja erityinen suhde" jatkuu
Tiedotustilaisuudessa puhunut Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi, että Britannia teki neuvotteluissa merkittäviä myönnytyksiä. Juncker sanoi myös, että nyt saavutetulle sovulle on Britannian hallituksen täysi tuki.
Pääministeri May sanoi, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille ei tule kovaa rajaa. Myös Irlannin ulkoministeri Simon Coveney kommentoi, että ei ole mitään tapaa, jolla kova raja voisi nyt tulla Irlannin saarelle. Hän kutsui neuvottelutulosta ”erittäin hyväksi kaikille Irlannin saarella.”
May sanoi myös, että Britannia säilyttää "syvän ja erityisen" suhteen EU:hun. Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Britannia pysyisi EU:n yhteismarkkinoilla.
Irlannin pääministeri Leo Varadkar on tyytyväinen sopuun. Hän sanoi, että tämä on merkittävä päivä koko Irlannin saaren väestölle.
Mayn konservatiivihallituksen pohjois-irlantilainen tukipuolue DUP antoi saavutetulle kompromissille varovaisen tukensa. DUP on aiemmin vastustanut erityisjärjestelyitä brexitin jälkeisessä Pohjois-Irlannin asemassa. Mayn hallitus tarvitsee DUP:n tukea Lontoon parlamentissa pysyäkseen vallassa. DUP:lle tärkeintä on, ettei brexit-prosessi hajoittaisi Yhdistyneen kuningaskunnan yhtenäisyyttä.
Skotlannin aluehallituksen pääministerillä Nicola Sturgeonilla oli toisenlaisia ajatuksia brexit-sovusta.
Hän kommentoi, että Pohjois-Irlannin kaltainen erityisasema on oltava mahdollista tehdä myös muille Britannian alueille. Lisäksi hän sanoi, että EU:n yhteismarkkinoilla ja tulliunionissa pysyminen ovat britannialle jatkossa "ainoita järkeviä ratkaisuja".
Toinen vaihe käynnistyy heti – ”aikaa alle vuosi”
Euroopan komission mukaan brexitin toinen vaihe käynnistyy välittömästi. Toisen vaiheen neuvotteluissa käsitellään Britannian ja EU:n välisiä taloussuhteita brexitin jälkeen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että jatkoneuvotteluille on aikaa käytännössä alle vuosi. Tusk sanoi, että Britannian on jatkoneuvotteluiden ajan noudatettava EU-lainsäädäntöä ja budjettisääntöjä, mutta sitä ei enää jatkossa päästetä osaksi jäljelle jäävän EU:n päätöksentekoa.
Osapuolet ovat aiemmin päässeet sopuun siitä, että Britannian noudattaa taloudellisia sitoumuksiaan, eli käytännössä maksaa EU:n jäsenmaksuja vielä EU-eronsa jälkeenkin. Tarkkaa summaa ei vielä tiedetä mutta sen on arveltu olevan noin 45-55 miljardia euroa usealle vuodelle jaettuna. Britannian brexit-pääneuvottelija Michael Barnier kommentoi, että ”Britannia ei maksa enempää eikä nopeammin kuin jos se olisi EU:n jäsen”.
Nyt saavutettu kompromissi menee seuraavaksi EU:n huippukokouksen hyväksyttäväksi. Huppukokous järjestetään ensi viikon perjantaina ja siinä edellytetään kaikkien jäljellejäävien 27:n maan hyväksyntää brexit-sovulle.
Brexitin astuu voimaan 31.3.2019.