Kyberturvallisuuden professorin mukaan Twitterissä botteilu ei ole kovin hyvä poliittisen vaikuttamisen väline.
Vaaniiko suomalaisia poliitikkoja ja vaikuttajia Twitterissä bottiarmeija, joka vain odottaa oikeaa käskyä syöksyäkseen tykkäämään ja uudelleentviittaamaan komentajansa määräämiä mielipiteitä?
Tieturvayhtiö F-Securen tutkijan Andy Patelin mukaan botit on jo määrätty palvelukseen. Patel kirjoitti blogissaan, että tuntematon taho on luonut automatisoituja Twitter-bottitilejä, jotka seuraavat suosittuja suomalaisia käyttäjätilejä. Bottitilien käyttötarkoitus ei ole vielä selvinnyt.
Patelin mukaan botit seuraavat muun muassa vihreiden presidenttiehdokasta Pekka Haavistoa ja tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä.
Haavisto oli tosin itse jo joulukuun lopussa kertonut kampanjapäällikkönsä Riikka Kämpin välityksellä, että hänen Twitter-tililtään oli poistettu 1 700 seuraaja, koska näiden epäiltiin olevan botteja.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ei tyrmää ajatusta bottiarmeijasta, mutta ei myöskään sitä allekirjoita.
– Haaviston aikanaan ilmoittamat määrät ovat varsin pieniä. Jos lähdetään isosti vaikuttamaan, niin kyllä silloin puhutaan paljon suuremmista lukumääristä ja suuremmasta vaikuttamisesta. Toki, jos ajatellaan informaatiovaikuttamista yleensä, jossa pyritään sekoittamaan julkista keskustelua ja vahvistamaan toimijalle mieluisia viestejä, niin se on sitä todellisuutta, jossa me elämme, Limnell muistuttaa.
Maksettua seuraa ja kannatusta
Limnellin mukaan Twitterissä eivät ole liikkeellä ainoastaan botit, vaan myös maksetut seuraajat.
– Jokainen ihminen voi halutessaan varsin edullisesti ostaa itselleen seuraajia Twitteriin. Ostamalla voi pyrkiä lisäämään seuraajamääräänsä tai omien mielipiteidensä näkyvyyttä hankkimalla maksullisia uudelleentviittauksia omiin julkaisuihinsa.
Limnellin kanssa samoilla linjoilla on sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä, joka muistutti blogissaan, että on olemassa lukuisia muita, huomattavasti todennäköisempiä syitä seuraajamäärien muutoksiin kuin botit.
Twitter ei professorin mukaan edes ole kovin hyvä väline poliittiseen vaikuttamiseen.
– Jos vahvistetaan tiettyjä tilejä automaattisten toimijoiden kautta Twitterissä, niin en näe, että sillä ratkaisevan suurta merkitystä olisi, Limnell sanoo.
Limnell pitää Facebookia huomattavasti vaikuttavampana kanavana.
– Enemmän puhuisin algoritmipohjaisista vaikutuskeinoista ja niiden lisääntymisestä. Nuorille aikuisille Facebook on usein tärkein uutislähde poliittisille ja yhteiskunnallisille asioille. Ne salaiset algoritmit, jotka päättävät mitä sisältöä näytetään, voivat vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja jopa äänestyskäyttäytymiseen.
|