Bidenin sata päivää supervallan ohjaksissa: Onnistumiset ja epäonnistumiset – miten on käynyt kymmenille lupauksille?

Ilmasto, koronapandemia, talous, poliisiväkivalta, sosiaalinen epätasa-arvo, hallinnon uudistaminen. Litania on pitkä, niin on myös Bidenin antama sadan päivän lupauslista. Uutispalvelu AP on kerännyt seurattavakseen kaikkiaan 61 lupausta. 

Biden oli tuskin ehtinyt vannoa virkavalaansa loppuun, kun hän kiirehti allekirjoittamaan asetuksen, jolla Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen. Ensimmäinen lupaus kuitattu. Yhdysvallat palasi myös maailman terveysjärjestöön WHO:hon Donald Trumpin jäljiltä.  

Ilmasto on yksi Bidenin keskeisistä poliittisista ohjelmista. Se näkyy. Helpoimmasta päästä oli järjestää kansainvälinen ilmastokokous. Se pidettiin etänä tässä kuussa.

Ilmastohankkeet keskeisiä tavoitteita

Biden myös keskeytti fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä energiahankkeita, kuten Kanadaa ja Yhdysvaltoja yhdistävän Keystone XL -öljyputken lupahakemuksen. Biden myös ajaa vihreää teknologiaa kahden biljoonaa dollarin infrastruktuurihankkeessaan.

Biden on myös palauttanut tieteen ja tutkimuksellisen tiedon arvostuksen päätöksentekoon.

Kiireisimmät lupaukset koskivat koronapandemiaa.

100 miljoonaa rokotetta jakoon sadan päivän aikana. Tämä täyttyi jo viikkoja sitten, vaikka kaikki yhdysvaltalaiset eivät halua rokotetta ottaa. Hän myös lisäsi liittovaltion rokotuspaikkoja eri puolilla maata.

Harvinaista oli myös merkittävän lakiesityksen läpisaaminen juoksuhautoihin kaivautuneessa kahden puolueen kongressissa, tätä nykyä presidentit johtavat maataan usein asetuksin. Amerikan pelastussuunnitelma -nimellä kulkeva 1,9 biljoonan dollarin (1600 miljardia euroa) tukipaketti sai siunauksen maaliskuussa.

Yöllä pidetyssä ensimmäisessä puheessaan koko kongressille Bidenin on odotettu esittelevän uuden jättipaketin: 1,8 biljoonaa dollaria koulutukseen ja perheille muun muassa veroleikkauksin ja päivähoidossa.

Biden on täyttänyt tai saattanut eteenpäin lupauksiaan asetuksin tuntuvasti myös taloudessa ja hallinnon toiminnan parantamisessa.

Nouseeko yhtiövero 28 prosenttiin?

Muun muassa opintolainojen takaisinmaksujen lykkääminen ja "Osta amerikkalaista" -ohjelma ovat ohjelmassa. Yhtiöveron nosto 21 prosentista 28 prosenttiin ei ole kuitenkaan helppo pala. Vastustusta kongressissa nostaa myös pyrkimys nostaa rikkaiden verotusta köyhyyden lieventämiseksi.

Hallinnossa hän lupaa kiristää esimerkiksi lobbaamisen valvontaa ja saada palomuuria oikeusministeriön ja politiikan teon väliin.

Mielipidemittauksissa enemmistö yhdysvaltalaisista on tyytyväisiä Bidenin alkukauteen, lukuun ottamatta siirtolaiskysymystämikä kohdistuu erityisesti Meksikon-vastaisella rajalle.

Biden lopetti Trumpin asettamat rajoitukset monista muslimienemmistöisistä maista tuleville, ja edeltäjän kärkihanke, muurin lisärakentaminen, on pysäytetty.

Keski-Amerikan maiden monia syviä ongelmia pakenevia tulee rajalle ja yrittää ylittää sen jatkuvasti.

Tähän Biden ei ole löytänyt tehokasta lääkettä, vaikka lupasi humaanimpaa siirtolaispolitiikkaa. Koronaepidemian varjolla hän voi myös käännyttää turvaa ja parempaa elämää hakevia. Oikeusistuin Texasissa torjui Biden hankkeen sadan päivän karkotuskiellosta.

Laillistetaanko 11 miljoonaa laittomasti maassa olevaa?

Lupauksensa lähettää kongressiin lakiesitys 11 miljoonan laittomasti maassa jo olevan ihmisen hyväksymiseksi kansalaisiksi Biden täytti. Hän on myös antanut useita siirtolaisuutta koskevia asetuksia.

Tasa-arvo- ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lupaukset ovat suurimmalta osin kesken, vaikka Bidenin ministeritasoinen hallinto on poikkeuksellisen nuori keski-iältään. Se ei myöskään ole tupattu täyteen valkoisilla ikääntyneillä miehillä. 

Puolustusministerinä on tummaihoinen Lloyd Austin, sisäministerinä pueblo-intiaani Deb Haaland, kotimaan turvallisuudesta vastaa latinotaustainen Alejandro Mayorkas.

Homma hoidettu -leiman voi lyödä päätökseen jatkaa lykkäystä häädöille ja ulosmittauksille koronapandemian takia, ja pyrkimykseen vahvistaa järjestäytyneiden työntekijöiden asemaa.

Työmaata sen sijaan riittää lukuisissa oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvo-asioissa. Nämä olivat ennen kauden alkua Bidenilla vahvasti esillä, mutta jääneet hieman taka-alalle.

Jatkuva, runsaasti arvostelua herättävä vähemmistöihin näkyvästi kohdistuva poliisiväkivalta oli vaalipuheissa. Sitä varten perustettavaksi luvattu kansallinen valvontakomissio jäi puheeksi.

LGBTQ+-henkilöiden oikeuksia edistävä laki on hyväksytty demokraattienemmistöisessä edustajainhuoneessa, mutta se voi juuttua senaattiin. Rikosoikeusjärjestelmän uudistamisyritys liittyen muun muassa yksityisiin vankiloihin on kesken, samoin julkisissa laitoksissa ja instituutioissa yhä olevan rasismin kitkeminen.

Ikuiset kiistat aselaeista

Yhdysvaltain perustuslain toisessa lisäyksessä sanotaan "… kansalaisten oikeutta omistaa ja kantaa aseita älköön loukattako."

Kymmenien miljoonien yhdysvaltalaisten talismani on tuliase. Kun Barack Obamasta tuli presidentti, käsiaseiden myynti kasvoi merkittävästi. Joihinkin kansalaisiin iski ostopaniikki myös ennen Bidenin virkaanastumista.

Bidenin pelättiin rajoittavan aseiden myyntiä ja vaikeuttavan niiden hankintaa.  

Hän vei kongressiin kaksi esitystä, jotka pyrkivät jonkin verran rajoittamaan oikeutta aseen omistamiseen tai mmuun muassa lisäämään asekauppiaiden vastuuta. Ne on hyväksytty edustajainhuoneessa, mutta tarvitsevat senaatin pään nyökkäyksen.

Odotusarvo lakien hyväksymiselle ei ole suuri, sillä republikaanit ovat perinteisesti pitäneet tiukasti vapaata aseenkantoa kannattavien puolta.

Korkeimmalle oikeudelle puolestaan kuuluu tulkita tuon perustuslain toisen lisäyksen alkuosa, jota juuri koskaan mainita, ja joka voisi vapaata aseenkanto-oikeutta rajoittaa: "Koska hyvin valvottu kansalliskaarti on tarpeellinen vapaan valtion turvallisuudelle…". 

Miten käy Iran-sopimukseen palaamiselle?

Ulkopolitiikassa Biden haluaa, että Yhdysvallat palaa tietyin ehdoin vuonna 2015 solmittuun sopimukseen Iranin ydinvoimatuotannon rajoittamisesta tiukasti siviilipuolelle. Trump vetäytyi sopimuksesta 2018. Neuvotteluprosessi on kesken, eivätkä Iran ja Yhdysvallat ole tavanneet toisiaan ainakaan vielä kasvokkain.

Sadan päivän lupaus puhtaasti symbolinen rajapyykki, sen tausta on maailmansotien välisessä historiassa ja suuren lamakauden jälkeisessä jälleenrakennuksen ja muutosyritysten ajassa.  

Historioitsijoiden mukaan tavan aloitti demokraattipresidentti Frankin Delano Roosevelt (1933-1945), joka lähti uudistamaan maansa taloutta ja rakenteita New Deal-sopimuksella, jonka esimerkkiin monet myöhemmät presidentit ovat puheissaan vedonneet.