Ben Zyskowicz kohautti HS:n mielipidepalstalla – nyt hän paljastaa, mitä tarkoitti kärkevällä kirjoituksellaan: "Olen ilmeisesti vanhanaikainen"

Zyskowicz leikittelee kirjoituksessaan ajatuksella, että parisuhteen suurempituloinen puoliso voisi käyttää ylimääräiset varansa perheen yhteisen hyvän sijaan omiin harrastuksiinsa tai lomailuun.

– Kenen tehtävänä on sitten sen pienituloisen tai kokonaan tulottoman puolison, "toisen osapuolen" elättäminen? Zyskowicz kysyy.

– Tyhmä kysymys. Se on veronmaksajien tehtävä. Niinkö tosiaan, hän jatkaa ironisesti.

Kansanedustaja kertoo kärjistäneensä asiaa

MTV Uutiset tavoitti pitkän linjan kansanedustajan, joka kertoo kärjistäneensä asiaa kirjoituksessaan. Zyskowicz sanoo, että hänen mielestään on luonnollista, että parempituloinen puoliso osallistuu varoillaan yhteisen elämän pyörittämiseen, kun yhteen on päätetty mennä.

– Tässä saattaa olla sukupolvien välinen ero. Olen ilmeisesti sen verran vanhanaikainen ajatuksissani, toukokuussa 66 vuotta täyttänyt Zyskowicz myhäilee.

Älytöntä elättämistä

Kaikki lähti liikkeelle Helsingin Sanomissa 26. toukokuuta julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa Köyhä opiskelija -nimimerkki kertoi tilanteestaan. Kirjoittaja päivitteli tilannetta, jossa hän ei voi muuttaa tyttöystävänsä kaksioon, sillä hänen asumistukensa evättäisiin avopuolison tuloihin vedoten.

Sen sijaan kirjoittajan kannattaa virallisesti asua omassa yksiössä ja nostaa siihen 300 euron asumistukea. Maksettavaa omasta "vara-asunnosta" jää vain 80 euroa kuussa.

Tuntuu älyttömältä, että 25-vuotiaan tyttöystävän pitäisi elättää 24-vuotiasta poikaystävää, kirjoittaja hämmästelee.

Henkilö- vai ruokakuntakohtainen?

Kolmea päivää myöhemmin keskustelu jatkui samalla mielipidepalstalla. Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin hallituksen jäsen Elina Viitaniemi avasi tarkemmin opiskelijoiden asumistukitilannetta.

Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Osa voitti, osa hävisi. Viitaniemi moitti kirjoituksessaan järjestelmää, joka ajaa opiskelijoita yksinasumiseen. Henkilökohtainen asumistuki ruokakuntakohtaisen tuen sijaan poistaisi ongelmia nuorten erilaisista asumistarpeista ja -ratkaisuista.

– Vaikka kyse olisikin puhtaasta halusta asua oman kumppanin kanssa, nykypäivänä ei voida enää olettaa kenenkään elättävän toista osapuolta, Viitaniemi kirjoittaa.

Moraalinen velvollisuus osallistua

Zyskowicz on eri mieltä. Jos ihmiset päättävät muodostaa parisuhteen ja muuttaa yhteen, on moraalisesti oikein, että elämiseen tarvittavat varat tulevat perheen sisältä eikä tulonsiirtoina valtiolta.

– Jos palkka on vaikkapa 3000 euroa, niin ei voi ajatella, että ei pitäisi maksaa puolison osuutta vuokrasta.

Opiskelijoiden siirtyminen opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin kolme vuotta sitten synnytti keskustelun kämppäkavereina asuvien tilanteesta ja siitä, miten tukia myöntävälle Kelalle voi osoittaa, ettei kyse ole seurustelusuhteesta.

Zyskowicz painottaa, ettei ota kantaa kämppisasiaan, vaan puhuu tilanteesta, jossa ollaan parisuhteessa ja asutaan saman katon alla.

Sosiaaliturvasuunnittelua

Entä sitten ongelma siitä, että omaa asuntoa kannattaa pitää ja nostaa siihen tukia, vaikka asustelisi pääosin kumppanin luona?

Sitä Zyskowicz kutsuu omintakeisella termillä sosiaaliturvasuunnittelu ja vertaa sitä verosuunnitteluun. Se on oheisvahinkoa, jota ei voida välttää.

– Se ei ole riittävä syy muuttaa koko järjestelmää, Zyskowicz toteaa ja muistuttaa, että väärinkäytöksiä tapahtuu muidenkin valtion maksamien etuuksien kohdalla.