Asukkaat saivat hurttamaisen päivätehtävän. Koira-asut herättivät huvitusta olohuoneessa.
Anna ja Andte olivat suorittamassa viikkotehtävää käveleskelemällä pation juoksumatoilla. Muut asukkaat norkoilivat ympäri taloa, kun Kellarin puolelle putkahti postia.
Väki kokoontui olohuoneeseen kuulemaan Tuijan lukemaa päivätehtävän ohjeistusta. Jodlaava matikkakoira -tehtävässä molempien joukkueiden asukkaista yhden tuli pukeutua koira-asuun oman biisin soidessa. Koiran tuli jodlata merkityllä paikalla ja muiden asukkaiden muodostaa joukkuelippua heiluttava tanssiva letka.
Ohjeen lukemisen jälkeen kumpikin joukkue sai kuulla omat nimikkokappaleensa. Musiikki herätti hilpeyttä asukkaissa. Etenkin Kellarin johtaja Anna hihitti hervottomasti.
Kummatkin joukkueet saivat koira-asunsa varastohuoneistaan. Asukkaat vertailivat hauvojaan.
– Minkälainen koirapuku teillä on? Jonathan uteli Kellarin puolelta.
– Toihan on ihan nalle! Jonathan haukkui vastapuolen asun välittömästi sen nähtyään.
– Nii-in, ei tällä oo edes kuonoa, Nimo valitteli.
Jonathan ryhtyi sovittelemaan hurtta-asua ylleen ja peilaili itseään olohuoneessa. Mies koitti tarttua häntäänsä, jota ei hevillä löytynytkään.
– Mitä? Tää on joku typistetty malli, Jonathan totesi huolestuneeseen sävyyn.
Asukkaat jäivät odottelemaan, milloin nimikkokappaleet pärähtäisivät ilmoille talon kaiuttimista.