Ballerina Minna Tervamäen neuvot: Näin saavutat tasapainon elämässäsi

Itsetuntemus, joustava mieli ja keho sekä laadukas ravinto ovat Minna Tervamäen mielestä avainasioita ihmisen hyvinvoinnissa.

Entinen kansallisoopperan balettitanssija Minna Tervamäki, 45, on vastikään julkaissut kirjan. Minnan metodeissa perehdytään erilaisiin hyvinvoinnin menetelmiin aina henkisestä hyvinvoinnista ruokavalioon ja liikuntaan. Tervamäki on vetänyt jo vuosia Minnan metodit -tunteja, ja kirjan synty liittyy juuri näihin tunteihin.

– Kirjan toimittanut Anna Takala kävi Minnan metodit -tunneilla, ja hän ehdotti kirjan tekemistä jo aikaisemmin. Silloin en ehtinyt. Jäätyäni Kansallisbaletista eläkkeelle Anna otti sinnikkäästi uudelleen yhteyttä, ja päätimme alkaa tehdä kirjaa yhdessä, hän kertoo.

Tervamäki sanoo olleensa todella nuoresta lähtien kiinnostunut hyvinvoinnista. Tietysti terveyteen liittyvät asiat ovat olennaisia asioita tanssijalle, joka työskentelee joka päivä kehollaan. Kiinnostus hyvinvointia kohtaan syntyi kuitenkin jo lapsuudenkodissa. Tervamäen äiti oli tarkka ruuan terveellisyyden suhteen.

– Suurimpia sysäyksiä ovat kuitenkin olleet vastaan tulleet ongelmat. Minulla on ollut vatsaongelmia jo nuoresta lähtien, minkä takia olen joutunut pohtimaan ruoan merkitystä vaivojen hoidossa. Myös ensimmäinen vammautuminen baletissa hiukan alle 20-vuotiaana oli hetki, jolloin kiinnostuin henkisistä voimavaroista, Tervamäki kertoo.

Ihmisen hyvinvointi koostuu monesta eri asiasta

Entinen huippuballerina listaa kolmeksi tärkeimmäksi asiaksi ihmisen hyvinvoinnin kannalta itsetuntemuksen ja -tietoisuuden, vastuun oivaltamisen sekä huumorin.

– Itsetuntemuksen ja -tietoisuuden avulla ylipäänsä oppii tietämään, mitkä ovat omia haasteita. Jos tammikuussa aloittaa liikuntakuurin ja ajattelee, että minun "pitää" mennä kuntosalille, niin liikunta loppuu ihan varmasti. Sama pätee myös väkisin muokattuun ruokavalioon. On parempi löytää liikuntalaji ja ruokavalio, joista aidosti pitää, Tervamäki sanoo.

Tervamäki alleviivaa kuitenkin myös ihmisen omaa vastuuta. On tärkeää oivaltaa, että vastuu omasta hyvinvoinnista on ensisijaisesti juuri itsellä – ei yhteiskunnalla tai sairaanhoitopiirillä.

– On tärkeää ymmärtää, miten suuri vaikutus omilla valinnoilla ja elämäntavoilla on omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi 2. tyypin diabetes on yleensä omilla elämäntavoilla aiheutettu. Tietysti on myös tapauksia, jolloin sairastuu, vaikka olisi elänyt kuinka terveellistä elämää, hän toteaa.

Huumori on myös asia, jota ei saa unohtaa. Elämä on Tervamäen mielestä kepeämpää, kun säilyttää pilkkeen silmäkulmassa.

– Ryppyotsaisena ja ahdistuneena hyvät elämäntavat ovat hiukan plus miinus nolla. Armeliaisuus ja huumori ovat todella tärkeitä asioita. Nauruhan ihan oikeasti pidentää ikää. Se on tutkimuksillakin todistettu, Tervamäki sanoo.

Tervamäki haluaa myös painottaa, että tärkeä osa Minnan metodeita on lähteä kokeilemaan erilaisia hoitotapoja, jos oma tietotaito ei riitä käsittelemään kohdattua ongelmaa. Hän esimerkiksi itse sai apua hypnoosista sen jälkeen, kun joutui kokemaan tsunamin vuonna 2004 Thaimaan Khao Lakissa.

Oikea asenne auttaa läpi elämänmuutosten

Yksi Tervamäen kirjan otsikoista on "Aino varma asia on muutos". Ballerinan mielestä kannattaa hyväksyä, että elämä on täynnä muutoksia.

– Jotkut muutoksista ovat miellyttäviä, tai suorastaan toivottavia. Jotkut taas ovat pelottavia, ja ne saattavat tuntua epämieluisilta. Muutokseen kannattaa kuitenkin lähteä mieluummin mukaan kuin vastustaa sitä voimakkaasti. Useimmiten nimenomaan muutoksen vastustaminen vie kauhean paljon energiaa, Tervamäki pohtii.

Luova suhtautuminen on parempi tapa kohdata elämän muutokset. Jos muutos on joka tapauksessa tapahtumassa, eikä sille voi mitään, niin kannattaa miettiä, miten muutokseen voisi lähteä mukaan ja löytää siitä itselleen parhain muoto.

– Totta kai on rankkaa, jos sairastuu tai jää työttömäksi. Jos elämässämme kuitenkin tapahtuu asioita, joille emme voi mitään, niin meille jää valittavaksemme ainoastaan oma suhtautumisemme asiaan.

Tervamäki käsittelee kirjassaan myös tahdonvoiman merkitystä. Hän kertoo rakentaneensa elämäntapansa sellaisiksi, että monet yleisesti tahdonvoimaa vaativat asiat, kuten säännöllinen syöminen, ovat hänelle nykyään helppoja. Tahdonvoimaa ei vaadita niin paljon, kun asiat ovat jo tapoja ja rutiineja.

– Minulle suurin haaste on ollut olla haalimatta liikaa töitä, projekteja ja tekemistä. En ole työnarkomaani, vaan useimmiten vaan innostun liian helposti ja haluaisin tehdä kaiken, mikä kuulostaa kivalta. Sitten kun tekemistä on liian paljon, niin se ei olekaan enää kivaa, Tervamäki summaa.

Balettitanssija joutuu nykyisin pakottamaan itsensä sanomaan "ei" joillekin kiinnostaville projekteille, jottei säntäisi suin päin uusiin töihin ja unohtaisi samalla lepäämisen merkitystä.

Herkkyys voi olla suuri vahvuus

Tervamäki pohtii kirjassaan useassa kohtaa omaa herkkyyttään, ja kuinka hän on vanhemmiten oppinut näkemään herkkyyden voimavarana. Olennaista oli tutustuminen psykologian tohtori Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjoihin, jotka käsittelevät erilaisia persoonallisuuden piirteitä ja temperamentteja.

– Herkkyys on kamalan mielenkiintoinen aihe. On tavallista sanoa, että "no, kaikkihan ovat herkkiä", mutta eihän se ihan niin mene. Törmäsin artikkeliin, jossa puhuttiin herkkyydestä temperamenttipiirteenä. Artikkelissa käsiteltiin myös keskushermoston herkkyyttä. Noin 15 prosenttia ihmisistä on toisia herkempiä ihan synnynnäisistä syistä. Joskus muiden ihmisten voi olla vaikeaa ymmärtää tätä. He saattavat pitää herkkää ihmistä hankala ihmisenä tai prinsessana, jos hän esimerkiksi palelee todella helposti tai melu häiritsee tai ympärillä on liian voimakkaita hajuja. Tämä saattaa kuitenkin olla vain herkkyyttä ympäristöärsykkeille. Herkkyys voi olla myös herkkyyttä aistia toisen tunnetilat todella selkeästi tai herkkyyttä omille tunnetiloille.

– Minulla itselläni on juuri tämäntyyppistä herkkyyttä. Aistin asiat voimakkaasti, mikä on ollut välillä aika rankkaa. Silloin olen saattanut toivoa, että jos en vaan olisi näin herkkä, niin tämä saattaisi olla helpompaa. Taiteen tekemisessä, eläytymisessä ja roolityössä se on kuitenkin ollut myös vahvuus.

Herkkyyden voi Tervamäen mielestä nähdäkin vahvuutena nimenomaan luovassa työssä. Omaan intuitioon tai aistikokemukseen kannattaa luottaa. Lisäksi herkkä ihminen voi olla hyvä ihmistuntija. Se, että muiden ihmisten tunnetiloja osaa lukea, voi olla voimavara esimerkiksi joissakin työpaikoissa.

– Herkkä ihminen saattaa myös pystyä lukemaan itseään hyvin. Hän voi huomata merkit ajoissa, jollei voi hyvin. Silloin ei pääse sairastumaan, koska sairastumisen merkit huomaa tarpeeksi ajoissa.

Liikunnan ja ruokavalion tärkeyttä ei sovi unohtaa

Ihmisen hyvinvointiin kuuluu tietysti myös liikunta. Tervamäen mukaan erityisesti istumisen tuomat ongelmat ovat nousseet esiin ihmisten vaivoissa. Ihminen on luotu liikkumaan, eikä istumaan tai makaamaan järjettömiä määriä.

– Mielestäni ehkä tärkein vastapaino istumiselle on arkiliikunta. Arkiliikuntaa voi harrastaa joka välissä. Valitse portaat mieluummin kuin hissi ja kävele työmatkoja niin paljon kuin mahdollista. Työpuhelut voi puhua seisten. Työpaikalla voi välillä vaihtaa tavallisesta tuolista satulatuolin päälle ja jumpata hetken. Pienistä asioista joka päivä tulee suuri määrä liikuntaa viikossa.

Myös oikeanlainen ruokavalio on todella tärkeä asia. Tervamäki haluaa jälleen muistuttaa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia, minkä takia sopiva ruokavalio on jokaiselle erilainen. Hänen mielestään jokaisen kannattaa ensimmäiseksi kokeilla erilaisia keinoja ja rytmityksiä, millainen ruokavalio saa juuri sinut tuntemaan olosi parhaaksi.

– Jos ihminen voi huonosti syötyään suuren aamiaisen, jota aina suositellaan kaikissa ohjevihoissa, niin ehkä se ei vaan sovi hänelle, Tervamäki toteaa.

Helpoksi terveellisen ruokavalion ohjenuoraksi Tervamäki antaa tyhjien hiilihydraattien poisjättämisen.

– Aloittaisin poistamalla sipsit ja ranskalaiset, jos ne nyt edes kuuluvat ruokavalioon. Ei oikean ruokavalion löytämiseksi tarvita niin kummaa ravintotiedettä. Pohdi aina ennen ateriaa, että onko tämä ravintoarvoiltaan hyvää? Onko ruuassa vitamiineja ja hivenaineita? Ne ovat rakennusaiheita, joita tulee ainoastaan ruuasta. Eiväthän ne mistään muualta meihin tule.

– Ihmiset eivät aina osaa kunnioittaa sitä, miten hienosti meidän elimistömme toimii. Joskus tuntuu, että ihmiset miettivät enemmän, minkälaisia tuotteita autoon kannattaa laittaa kuin omaan elimistöön. Kyllä minä kunnioittaisin tätä systeemiä sen verran, että laittaisin sisään vain parasta mahdollista polttoainetta ja öljyä, tanssija toteaa.

Lue myös:

Emmi Maaranen, emmi.maaranen(at)mtv.fi

Lue myös:

    Uusimmat