Pasilan poliisitalon edustalla räjähti 25. elokuuta 1995. Parkkipaikalle pysäköityyn autoon lastatut räjähteet kylvivät mittavaa tuhoa. Poliisilaitoksen sekä läheisten rakennusten vahingot arvioitiin miljoonan euron suuruisiksi ja tilanteessa loukkaantui poliisi. Tekijöitä ei kuitenkaan tavoitettu viranomaisten mittavista ponnisteluista huolimatta.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala avasi tapauksen merkillisiä yksityiskohtia MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa viime viikolla.
"Tali-Ihantala-seura" ilmoittautui tekijäksi
Autopommi laukesi tai laukaistiin poliisitalon hiljaisina tunteina, noin puolenyön aikaan. Ajankohdan vuoksi tilanteessa loukkaantui vain yksi ihminen. Poliisissa pääteltiin, ettei autopommilla välttämättä pyritty riistämään henkiä, mutta muuten teon motiivi ja tekijät olivat hämärän peitossa.
Pidettiin mahdollisena, että kyse oli jonkinlaisesta kostosta viranomaisille. Poliisi ryhtyi perkaamaan vanhoja, kovia rikosjuttuja, sillä autopommin ajateltiin olevan jossain rikostutkinnassa epäillyn asemaan joutuneen, katkeroituneen rikollisen tekosia.
Tutkinta sai kuitenkin erikoisen käänteen heti tuoreeltaan, kun poliisiin yhteyttä ottanut "Tali-Ihantala-seura" otti vastuun tapahtuneesta.
– Sitä kyllä pidettiin ihmeellisenä, että voisiko tällainen sota-aikaan viittaava taho olla iskun takana, Haapala kertoo.
– Tehtiin aikamoisesti töitä poissulkuperiaatteella ja päästiin Tampereelle selvittämään yhden, ilmoituksen tehneen henkilön taustoja. Hänet saatiin kiinni ja ilmeni, että se oli vain hänen päähänpistonsa, että tällainen Tali-Ihantala-seura olisi ollut tämän taustalla. Juttu oli täysin keksitty.
Poliisiyhdistyksen huvilassa räjähteitä
Hetkeksi sivuraiteille ajautunut poliisitutkinta sai selkeämpää suuntaa vanhojen tapausten uudelleenlämmittelystä.
– Sieltä nousi selkeästi esille yksi tutkintalinja, johon liittyi vankilavaikuttajia ja sen ajan kovia rikollisia, Haapala sanoo.
Samalla ratkesi useita lähimenneisyydessä tapahtuneita räjähdysainevarkauksia. Haapalan mieleen on painunut erityisesti yksi tapaus, jonka yhteydessä löydettiin toistasataa kiloa räjähteitä yllättävästä kätköpaikasta.
– Yksi tekijäporukasta kertoi, että hän voi lähteä näyttämään meille, mihin räjähdysaineita on jemmattu. Hyppäsimme poliisiautoon ja herra vei meidät Espoon perukoille. Siellä oli kauniin lammen rannalla vanha huvila. Siellä mies sanoi, että mennäänpä ikkunan kautta sisään. Että sieltä hän meni viimeksikin. Menimme huvilan ullakolle, ja siellä oli savupiipun juuressa useita kymmeniä kiloja, lähes koko 200 kilon saalis räjähteitä, nalleja ja tulilankaa.
Se mitä tapahtui seuraavaksi on kuin suoraan poliisikomediasta.
– Laskeuduimme takaisin huvilan olotilaan, missä oli päiväkirja. Hämmästys oli suuri, kun kirjan mukaan mökin käyttäjinä oli pelkästään poliisimiehiä. Kävi ilmi, että kyse oli Espoon poliisiyhdistyksen majasta.
Poliisissa epäiltiin, että rikolliset olivat yrittäneet "kohdistaa toimintaansa" myös Espoon poliisia vastaan. Räjähdysaineet ullakolle kätkenyt henkilö ei kuitenkaan tiennyt huvilan nykyisistä käyttäjistä mitään.
– Majaa oli vuokrannut parikymmentä vuotta aiemmin sellainen kuuluisuus kuin Volvo-Markkanen. Ilmeisesti sitä kautta oli tullut tietä, että huvila voisi olla hyvä kätkö räjähdysaineille.
Matti Markkanen tuli kuuluisaksi 1960- ja 1980-luvuilla tehtailemistaan pankkiryöstöistä. Media risti miehen lisänimellä, sillä tämä oli poikkeuksellisen merkkiuskollinen pakoautoja anastaessaan.
"Puhujia ei löytynyt"
Pasilan autopommitapauksen suhteen päästiin lopulta eteenpäin, kun poliisi sai selville, että auto oli hankittu räjähdystä edeltävänä päivänä Tuusulassa sijaitsevasta autoliikkeestä. Autokaupan papereista kävi ilmi auton hankkineen henkilön nimi.
– Kyse oli kuitenkin bulvaanista, eli ostaja oli saanut käskyn auton hankintaan. Hän oli tuusulalainen. Miksi hän olisi heti auton ostettuaan vienyt sen Hakaniemen sillan alle, mistä se ikään kuin varastettiin saman illan aikana? Pasilassa räjähti samana yönä.
Haapalan mukaan henkilöllä oli suora kontakti erääseen alamaailman sen ajan kovimmista vaikuttajista. Poliisi tutki kaikkia ammattirikolliseen liittyviä henkilöitä, mutta heikolla menestyksellä.
Ketään ei saatu marssitettua oikeuden eteen.
Muutamaa vuotta myöhemmin sama, Sörnäisten vankilassa istunut rikollinen teetätti joukon kostotoimia, joissa muun muassa pahoinpideltiin, kiristettiin ja kiskottiin rahaa sekä yritettiin kovistella myös poliiseja ja syyttäjiä, Haapala kertoo. Suurin osa rikoksista selvisi ja henkilö sai niistä pitkän vankeustuomion yllyttäjänä.
Pasilan poliisitalon tapaus jäi kuitenkin vaille loppuratkaisua.
Tutkinnassa kerätty tekninen näyttö tai todisteet auton hankinnasta ja käskytyksestä eivät riittäneet. Kaikki siitä huolimatta, sisäministeriö oli luvannut muhkean palkkion tekijöiden kiinni saamiseksi.
– Kävi totutulla tavalla, että ei niitä puhujia sieltä löytynyt. Hiljaisuuden verho laskeutui ja näiden henkilöiden taholta tuli selkeästi ilmi, ettei kukaan halua, tai toisaalta uskalla puhua mitään, Haapala sanoo.