Autoilijat varokaa – hirvenmetsästys alkaa!

Hirvet liikkuvat varsinkin metsästyksen alkupäivinä huomattavasti enemmän kuin normaalisti ja voivat sännätä myös liikenteen sekaan.

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Reijo Kotilainen kertoo, että juuri nyt hirviä liikuttaa myös syksyinen kiima-aika.

– Yleensä hirvet liikkuvat aamu- ja iltahämärissä, mutta kiimassa uroshirvet voivat liikkua päivälläkin. Koska myös metsästys tapahtuu päivällä ja jotkut hirvet ovat hyvin arkoja, ne lähtevät ajomiesten ja koirien edessä todella kauas – ja vauhti on silloin hurjaa.

Jahdeissa hirviä ajetaan yleensä tieltä poispäin, mutta vauhkoontunut eläin saattaa juosta myös tielle. Usein hirvijahdista varoitetaan tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä. Kotilainen muistuttaa, että autoilijoiden kannattaa asennoitua myös tavallisten hirvivaroitusmerkkien alueella siihen, että hirvi on todellinen uhka.

Hirvikolarit painottuvat syksyyn

Auto ja hirvi kolaroivat vuosittain noin tuhat viisisataa kertaa. Viime vuonna onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui 165 ihmistä. Hirvikolareista 40 prosenttia tapahtuu syys–marraskuussa. Lähes kaikki vakavat hirvieläinkolarit sattuvat 80 ja 100 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueilla.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan hirvikolarin voi välttää nopeutta alentamalla kokonaan tai onnettomuuden seuraukset ovat ainakin lievemmät.

Tarkkailemalla tienvarsia hirven voi usein havaita ajoissa. Myös riittävä turvaväli edellä ajavaan sekä auton valojen ja tuulilasin pitäminen puhtaana lisäävät turvallisuutta pimeällä.

Soita kolarista aina hätäkeskukseen

Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen.

Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation kautta paikalle jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimet.

Metsästys vähentänyt kolareita

Hirven- ja peuranmetsästys ei ala huomenna koko maassa. Aivan pohjoisimmassa Suomessa hirvestys on alkanut jo kuun alussa. Osa metsästysseuroista ja -seurueista varsinkin Etelä-Suomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloitusta lokakuun puoliväliin. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi. Kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminenkin onnistuu helpommin.

Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää ja saaliiksi odotetaan noin 70 000 hirveä.

Syksyn hirvenmetsästykseen myönnettiin 60 000 pyyntilupaa. Se on 17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

2000-luvun voimakkaan metsästyksen vuoksi hirvien talvikanta on laskenut vuosituhannen vaihteen yli 140 000 hirven tasosta nykyiseen 80 000 – 100 000 yksilöön. Tämä on näkynyt muun muassa hirvikolarien määrän puoliintumisena.

Hirvikantaa vähennetään erityisesti pohjoisessa

Hirvikantaa pyritään vähentämään koko maassa, erityisesti maan pohjoisosissa. Kolmen pohjoisen riistanhoitopiirin eli Oulun, Kainuun ja Lapin alueilla myönnettiin puolet koko Suomen hirvenpyyntiluvista.

Myös eteläisen Suomen kaikissa riistanhoitopiireissä pyyntilupien määrä lisääntyi viime vuodesta. Eniten pyyntilupien määrä nousi Pohjanmaalla.

Alkavasta metsästyskaudesta odotetaan tavanomaista. Arvioitu saalis on kuitenkin selvästi suurempi kuin 1990-luvulla keskimäärin.