Auringosta energiaksi

Auringon paiste tavoittaa kevään tullen meidät suomalaisetkin. Pitkästä ja pimeästä talvesta huolimatta auringon säteilyä saadaan Suomessa melkein yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa. Aurinkoenergian käyttö lämmitysmuotona on siis täysin perusteltua.

Auringon hyödyntämistä lämmitysjärjestelmänä on kehitetty viime vuosina paljon. Aurinkopaneelien teho on viiden vuoden aikana noussut yli 30 prosenttia. Energian hinnannousu ja ympäristöystävälliset näkökulmat ovat lisänneet aurinkokeräimien käyttöä omakotitaloissa. Puhdas, ilmainen ja saasteeton energia kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Suomen oloissa aurinkoenergiaa käytetään yleensä toissijaisena lämmitysmuotona jonkun toisen lämmitysmuodon (esimerkiksi maalämmön) rinnalla. Aurinkoenergiaa käytetään paljon myös kesämökkien lämmitysjärjestelmänä.

Aurinkolämpöjärjestelmän osat

Aurinkokeräin, varaaja, pumppu ja ohjausyksikkö ovat aurinkolämpöjärjestelmän perusosia. Aurinkokeräimen musta pinta lämpenee auringonsäteiden vaikutuksesta ja lämmittää keräimen pinnan alla olevassa putkistossa kiertävää vesi-glykoliseosta.

Vesi-glykoliseos johdetaan lämmönvaihtimeen, joka luovuttaa lämmön varaajaan. Varaajasta otetaan käyttöveden ja mahdollisesti huonetilojen lämmitykseen käytettävä energia.

Järjestelmän toiminnasta vastaa ohjausyksikkö. Pumppu käynnistyy, kun keräinten lämpötila nousee varaajan lämpötilaa korkeammaksi ja pysähtyy keräinten jäähtyessä.

Keräimet katolle kohti etelää

Aurinkokeräin soveltuu lähes kaikille katoille, kunhan ilmansuunta saadaan oikeaksi. Paras ilmansuunta on etelä. Aurinkokeräimen tyypillinen käyttöikä on 20 - 30 vuotta.

Aurinkokeräin muuttaa noin kolmanneksen säteilystä lämmöksi. Yhden neliömetrin kokoinen aurinkokeräin tuottaa energiaa 200 - 300 kWh vuodessa. Koska aurinkoenergiaa saadaan kesällä, jolloin huonetiloja ei juurikaan tarvitse lämmittää, käyttöveden lämmitys on luontevin tapa hyödyntää aurinkoenergiaa.

Aurinkoenergialla voidaan kattaa puolet tavallisen perheen lämpimän käyttöveden vuosittaisesta tarpeesta. Käyttöveden aurinkolämmitysjärjestelmään tarvitaan yleensä 5 - 10 neliömetrin suuruiset aurinkokeräimet sekä tilavuudeltaan 300 - 500 litran lämminvesivaraaja.

Käyttöveden lämmityksen lisäksi aurinkokeräimien avulla voidaan tuottaa myös lämmitysenergiaa. Pientalon koko lämmönkulutuksesta aurinkolämmitys tuottaa tehokkaimmillaan 15-25 %.

Vaihtoehtona on myös sähkön tuottaminen aurinkokeräimen avulla. Tällöin aurinkokeräimen avulla kerätään energiaa joka ladataan akkuun. Tällaista ekosähköä hyödyntävät tällä hetkellä lähinnä kesämökit.

Budjetti

Nelihenkisen perheen käyttöveden lämmitystarpeen täyttää kaksi keräintä ja niiden lisäksi tarvitaan elektroninen ohjausyksikkö ja pumppuyksikkö sekä varaaja, mihin energia taltioidaan. 300 -litraisella aurinkoenergialla ja sähköllä toimivalla lämminvesivaraajalla ja kahdella keräimellä koko järjestelmän alkuinvestointi on alle 15.000 markkaa. Alkuinvestointien jälkeen käyttö on ilmaista.

Sähkön tuottaminen aurinkokeräimien avulla on tällä hetkellä perustamiskustannuksiltaan arvokkaampaa. Alkuinvestoinnit vaihtelevat kesämökkitarpeen 6.000 - 20.000 markan summista aina 50.000 - 100.000 markan kattoprofiiliratkaisuihin.

Esimerkkejä aurinkoenergian käytöstä

Seinäjokelainen Ralemik Ky asensi Lomakylä Inariin käyttöveden lämmitykseen soveltuvat aurinkopaneelit. Neljässä ja puolessa kuukaudessa tämä investointi kotiutui ja sen jälkeen käyttö on ollut puhdasta säästöä. Seppo Kultin mukaan Ralemikin aurinkoenergiaa käyttävät yksityisasiakkaat ovat voineet kytkeä sähköt tänä vuonna pois jo maaliskuussa, siitä saakka lämmin vesi on tullut auringosta.

Teksti: Niina Rintamäki
Lähteet: Ralemik, Sun Watt Oy, Pientalon lämmitysjärjestelmät (Motiva)

Lue myös:

    Uusimmat