Asuntokaupan kuntotarkastajien toimintaa ohjaavat tämän vuoden alusta alkaen eettiset säännöt, jotka määrittelevät hyvän asuntokaupan kuntotarkastustavan. Säännöt sisältävät yleiset eettiset periaatteet, vaatimuksen pitää yllä pätevyyttä ja ammattitaitoa, suhteen kollegoihin ja mainontaan sekä itse kuntotarkastuksen menettelytavat ja vastuut.
AKK-tarkastajan on esimerkiksi tehtävä tarkastuksia vähintään 20 kappaletta vuosittain ja raportoitava niistä AKK tutkintolautakunnalle.
Asuntokaupan kuntotarkastuksia on tehty Suomessa yhteisen toimintamallin mukaisesti jo lähes viisi vuotta. Vuonna 2000 perustetun asuntokaupan kuntotarkastajatutkinnon (AKK) on suorittanut yli 160 tarkastajaa. Ennen tutkintokoetta heiltä on edellytetty vähintään teknikkotason peruskoulutusta, mittavaa työkokemusta ja tutkintoon valmentavaa koulutusta.
Yhteisen toimintamallin mukainen kuntotarkastus on yleensä laajuudeltaan riittävä asuntokaupan yhteydessä ja tarkastuksesta tehty raportti antaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä.
Kuntotarkastus vähentää erimielisyyden mahdollisuutta ja auttaa asuntokaupan syntymistä.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen tilaajan on kuitenkin tiedettävä, mitkä ovat kuntotarkastuksen rajoitukset, ja että hän on esimerkiksi vastuussa tarkastuksessa esitettyjen lisätutkimusten teettämisestä.
Kun kuntotarkastus tehdään pääosin aistinvaraisin ainetta rikkomattomin menetelmin ja tarkastuksia tehdään tuhansia vuosittain, on tietysti riski, ettei kaikkia virheitä tai puutteita havaita. Kuntotarkastuksessa havaitsematta jääneitä ongelmia on paljastunut etenkin silloin, kun kohteessa ei ole teetetty tarkastusraportissa esitettyjä lisätutkimuksia, mutta vain poikkeustapauksissa on käynnistetty kuluttajavalitus- tai oikeusprosesseja.