Kaksi kolmasosaa suomalaisten kotitalouksien keskimäärin hieman yli puolen miljoonan markan varallisuudesta on asunto-omaisuutta. Tämä tekee keskimäärin noin 350 000 markkaa kotitaloutta kohden. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 1998 varallisuustutkimuksesta.
Asuntovarallisuus on - yllätys, yllätys! -kasvanut viime vuosina eniten hyvätuloisilla. Ylimmän tuloluokan (tulokymmeneksen) kotitalouksista 92 prosenttia asui omistusasunnossa, pienituloisista joka neljäs.
Talousnousu kasvattanut varallisuuseroja
Kotitalouksien kokonaisvarallisuus kasvoi 27 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 1998. Pitkään jatkunut talousnousu vaurastutti erityisesti yrittäjätalouksia. Selvästi vähemmän koheni palkansaajien varallisuus. Työttömien ja muiden ammatissa toimimattomien kotitalouksien varallisuus väheni.
Kotitalouksien varallisuus oli vuonna 1998 keskimäärin 530 000 markkaa. Suurituloisimmassa kotitalousryhmässä keskimääräinen varallisuus oli 1 546 000 markkaa. Vuoden 1994 jälkeen varakkaimman kymmenesosan omistuksessa olevan varallisuuden osuus kaikesta varallisuudesta kasvoi. Erityisesti pörssikurssien nousu ja asunto-omaisuuden lisääntyminen kasvattivat varakkaimpien omistusosuutta entisestään. Varakkaimpien omistusosuus nousi 4,3 prosenttiyksikköä 38,9 prosenttiin.
Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia oli 604 000 kotitaloudella, kun vuoden 1994 tutkimuksen vastaava luku oli 442 000. Kaikkia kotitalouksia kohti laskettuna sijoitukset olivat keskimäärin 24 000 markkaa. Sijoittajataloudella pörssiosakesalkun arvo oli keskimäärin 93 000 markkaa. Suurimmat pörssisijoitukset olivat yrittäjillä ja ylemmillä toimihenkilöillä. Yli puolet sijoittajatalouksista oli ylempiä toimihenkilö- tai eläkeläistalouksia.
Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien varallisuus oli selvästi muita Suomen alueita suurempi ja jakautui epätasaisimmin kotitalouksien välillä. Varallisuuserot eivät kuitenkaan lisääntyneet merkittävästi pääkaupunkiseudulla vuodesta 1994.
Perintöjä sai 419 000 taloutta
Varallisuustutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka paljon kotitaloudet saivat vastikkeettomia omaisuuden siirtoja, kuten perintöjä ja suurehkoja rahalahjoja. Perinnöt selvitettiin viiden vuoden ajalta, vuosilta 1994 - 1998. Tällä ajanjaksolla perinnön saaneita talouksia oli 419 400 eli noin 18 prosenttia kaikista kotitalouksista. Vuosina 1990 - 1994 perinnön saaneita oli 330 000 eli 15 prosenttia kotitalouksista.
Peritty omaisuus oli rahalliselta arvoltaan keskimäärin 125 000 markkaa perinnön saanutta kotitaloutta kohti. Puolella perinnön saaneista talouksista keskimääräinen perintö oli alle 50 000 markkaa. Kuutisen prosenttia talouksista sai perintöä, jonka arvo oli vähintään puoli miljoonaa markkaa.
Suurimmat perinnöt olivat 55 - 64-vuotiaiden ikäluokassa. Perinnön saaneita talouksia oli suhteellisesti enemmän hyvätuloissa kuin pienituloisissa. Pienituloisista perinnön sai joka kymmenes talous ja hyvätuloisista joka neljäs.
Lähde: Tilastokeskus, varallisuustutkimus 1998