Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Astma puhkeaa miehillä yleensä jo lapsuudessa, naisilla vasta keski-iässä – myös tietyt ammatit lisäävät astmariskiä

Julkaistu 27.07.2019 10:23

MTV UUTISET – STT

Astma puhkeaa miehillä useimmiten alle yhdeksän vuoden iässä, naisilla vasta 40–49-vuotiaana. Tämän osoittaa Tampereen yliopiston sekä Seinäjoen ja Vaasan keskussairaaloiden kesäkuussa julkaistu kyselytutkimus. Myös aiemmat tutkimukset tukevat tuoreita tuloksia.

Kyselyyn vastasi vuonna 2016 noin 4 000 satunnaisotannalla valittua ihmistä Länsi-Suomen alueelta. Vastaajista yli 400:lla oli lääkärin diagnosoima astma.

– Puhkeamisajankohdan eroja selittävät ainakin osin hormonaaliset tekijät. Naisilla astmariski lisääntyy vaihdevuosien aikana, Itä-Suomen yliopiston keuhkosairauksien professori Heikki Koskela toteaa.

Koska aikuisikä on lapsuutta pidempi, suurimmalla osalla kaikista astmaatikoista sairaus puhkeaa kuitenkin vasta aikuisiällä.

Koskelan mukaan astman merkittävin riskitekijä on sukutausta. Jos henkilön vanhemmilla tai sisaruksilla on astmaa, todennäköisyys astman puhkeamiseen on moninkertaisesti suurempi kuin jos suvussa sitä ei olisi.

Monia altistustekijöitä

Toinen tärkeä syy liittyy potilaan omaan allergiseen oireiluun. Koskelan mukaan aiemmin ajateltiin, että allergiset oireet, kuten nuha, silmätulehdus ja ihottuma, lisäävät etenkin lasten riskiä sairastua astmaan.

– Eräs toinen tuore suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että allerginen oireilu lisää voimakkaasti myös aikuisten astmariskiä, Koskela huomauttaa.

Koskelan mukaan muita astman riskiä lisääviä tekijöitä ovat äidin tupakointi raskauden aikana, lapsuudessa koettu passiivinen tupakointi, potilaan oma tupakointi, ylipaino, närästys sekä altistuminen kosteusvauriorakennuksille.

Myös tietyt ammatit lisäävät astmariskiä, ja eniten astmaa esiintyy maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen sekä elintarvikkeiden, juomien sekä tupakan valmistukseen liittyvillä aloilla.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan dosentti ja lasten allergologi Anna Pelkonen kertoo, että Suomessa astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia aikuisista ja noin kuusi prosenttia lapsista.

Noin viidellä prosentilla vaikea astma

Pelkosen mukaan astman ensimmäiset oireet ovat yleensä yskä ja limaneritys. Myöhemmin mukaan tulee tyypillisesti myös hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa sekä yöllä heräilyä. Lapsilla oireet ovat samat, minkä lisäksi lapsi saattaa vetäytyä leikeistä ja liikunnasta rasituksen sietokyvyn alenemisen takia.

Jos yskäpotilas kokee kylmän ilman pahentavan oireitaan, yskän taustalla on professori Koskelan mukaan usein astma.

Lievimmillään astmaatikolla on astman oireita muutaman kerran kuukaudessa ja vaikeimmillaan lähes joka päivä ja yö. Astmalle on tyypillistä oireiden jaksoittaisuus, eli oireilu painottuu esimerkiksi tiettyyn vuodenaikaan tai siitepölykauteen.

–  Oireet myös usein hankaloituvat tavallisen virusinfektion yhteydessä, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan noin viisi prosenttia astmaatikoista kärsii vaikeasta astmasta. Vaikea astma määritellään niin, että asianmukaisesta hoidosta ja maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta se ei ole kontrollissa: oireita on enemmän kuin kahtena päivänä viikossa, niitä on yöllä tai ne rajoittavat päivittäisiä toimia.

Säännöllinen liikunta parantaa elämänlaatua

Allergologi Pelkosen mukaan valtaosalla astmaatikoista sairaus pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa lääkityksellä. Lievässä astmassa voi olla myös pitkiä oireettomia kausia, jolloin lääkitystä ei välttämättä tarvita lainkaan.

Sisään hengitettävät eli inhaloitavat lääkkeet ovat Pelkosen mukaan astman tehokkain paikallishoito. Suurin osa astmaatikoista tarvitsee kahta lääkettä: päivittäiseen käyttöön ärtyneitä keuhkoputkia hoitavan lääkkeen sekä tarvittaessa käytettävän, keuhkoputkia avaavan lääkkeen.

– Jälkimmäistä käytetään oireiden hankaloituessa tai esimerkiksi rasitusoireiden estämiseksi jo ennen rasitusta.

Pelkosen mukaan viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että säännöllinen liikunta lisää astmaatikon suorituskykyä ja elämänlaatua. Ylipainoisilla painonpudotus vähentää astman oireilua ja lääkkeiden tarvetta.

Myös ruokavaliolla on merkitystä, ja sen pitäisi sisältää riittävästi hedelmiä ja vihanneksia. Astmaatikko hyötyy tupakoinnin lopettamisesta, ja myös tupakansavua tulisi välttää. Perussiisti koti, jossa on mahdollisimman hyvä sisäilma, on tärkeä astmaatikolle.

Koskela kertoo, että viime vuosina astman hoitoon on tullut myös uusia biologisia lääkkeitä, joita annostellaan pistoksina. Niitä käytetään kuitenkin vain vaikeassa astmassa, johon tavanomainen hoito ei ole tehonnut riittävästi.

Lisää aiheesta:

Podetko jatkuvasti flunssaa tai "tupakkayskää"? Tämä sairaus saattaa olla taustallaMilloin astmatutkimuksiin? Pitkittyneiden oireiden riskinä parantumattomat muutokset keuhkoissaErikoislääkäri pitää koronan useita oirehuippuja "hyvin poikkeuksellisena" – jo kotiutetut toipilaat joutuivat takaisin Jorvin sairaalaanRiivaako jatkuva flunssakierre? Asiantuntijat kertovat, mikä määrä on vielä normaalia ja mitkä syyt piilevät sairastelun takanaTutkimus: Lasten riski sairastua astmaan pienenee merkittävästi, jos kodin bakteeristo muistuttaa maalaistalon ympäristöäNämä ovat MS-taudin tyypilliset oireet – sairastumisriskiin vaikuttavat syntymäkuukausi ja D-vitamiini
AstmaTerveys ja hyvinvointiAllergiatTupakkaKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Astma
  • 9.10.10:25
    Sisäilma

    Tutkijat kumosivat väitteet koulujen kosteusvaurioista – eivät aiheuta lapsille astmaa: "Olihan se vähän yllättävää"

  • 3.10.12:10
    Hovioikeus

    Hovioikeus vapautti Husin korvauksista – Kätilöopiston myrkyllisen ilman sairastuttamat Terhi ja Tanja: "Oikeusmurha"

  • 12.3.08:01
    Siitepöly

    Siitepölylle oireilu lisääntyy Suomessa – tässä syy

  • 6.2.19:01
    Yskä

    Vaivaako kuiva yskä? Kokeile näitä konsteja

  • 02.09.202406:29
    Sairaudet ja taudit

    Onko nenä tukossa, eikö ruoka tuoksu? Nenässäsi voi piileskellä polyyppi