Astma puhkeaa miehillä yleensä jo lapsuudessa, naisilla vasta keski-iässä – myös tietyt ammatit lisäävät astmariskiä

Kyselyyn vastasi vuonna 2016 noin 4 000 satunnaisotannalla valittua ihmistä Länsi-Suomen alueelta. Vastaajista yli 400:lla oli lääkärin diagnosoima astma.

– Puhkeamisajankohdan eroja selittävät ainakin osin hormonaaliset tekijät. Naisilla astmariski lisääntyy vaihdevuosien aikana, Itä-Suomen yliopiston keuhkosairauksien professori Heikki Koskela toteaa.

Koska aikuisikä on lapsuutta pidempi, suurimmalla osalla kaikista astmaatikoista sairaus puhkeaa kuitenkin vasta aikuisiällä.

Koskelan mukaan astman merkittävin riskitekijä on sukutausta. Jos henkilön vanhemmilla tai sisaruksilla on astmaa, todennäköisyys astman puhkeamiseen on moninkertaisesti suurempi kuin jos suvussa sitä ei olisi.

Monia altistustekijöitä

Toinen tärkeä syy liittyy potilaan omaan allergiseen oireiluun. Koskelan mukaan aiemmin ajateltiin, että allergiset oireet, kuten nuha, silmätulehdus ja ihottuma, lisäävät etenkin lasten riskiä sairastua astmaan.

– Eräs toinen tuore suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että allerginen oireilu lisää voimakkaasti myös aikuisten astmariskiä, Koskela huomauttaa.

Koskelan mukaan muita astman riskiä lisääviä tekijöitä ovat äidin tupakointi raskauden aikana, lapsuudessa koettu passiivinen tupakointi, potilaan oma tupakointi, ylipaino, närästys sekä altistuminen kosteusvauriorakennuksille.

Myös tietyt ammatit lisäävät astmariskiä, ja eniten astmaa esiintyy maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen sekä elintarvikkeiden, juomien sekä tupakan valmistukseen liittyvillä aloilla.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan dosentti ja lasten allergologi Anna Pelkonen kertoo, että Suomessa astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia aikuisista ja noin kuusi prosenttia lapsista.

Noin viidellä prosentilla vaikea astma

Pelkosen mukaan astman ensimmäiset oireet ovat yleensä yskä ja limaneritys. Myöhemmin mukaan tulee tyypillisesti myös hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa sekä yöllä heräilyä. Lapsilla oireet ovat samat, minkä lisäksi lapsi saattaa vetäytyä leikeistä ja liikunnasta rasituksen sietokyvyn alenemisen takia.

Jos yskäpotilas kokee kylmän ilman pahentavan oireitaan, yskän taustalla on professori Koskelan mukaan usein astma.

Lievimmillään astmaatikolla on astman oireita muutaman kerran kuukaudessa ja vaikeimmillaan lähes joka päivä ja yö. Astmalle on tyypillistä oireiden jaksoittaisuus, eli oireilu painottuu esimerkiksi tiettyyn vuodenaikaan tai siitepölykauteen.

–  Oireet myös usein hankaloituvat tavallisen virusinfektion yhteydessä, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan noin viisi prosenttia astmaatikoista kärsii vaikeasta astmasta. Vaikea astma määritellään niin, että asianmukaisesta hoidosta ja maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta se ei ole kontrollissa: oireita on enemmän kuin kahtena päivänä viikossa, niitä on yöllä tai ne rajoittavat päivittäisiä toimia.

Säännöllinen liikunta parantaa elämänlaatua

Allergologi Pelkosen mukaan valtaosalla astmaatikoista sairaus pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa lääkityksellä. Lievässä astmassa voi olla myös pitkiä oireettomia kausia, jolloin lääkitystä ei välttämättä tarvita lainkaan.

Sisään hengitettävät eli inhaloitavat lääkkeet ovat Pelkosen mukaan astman tehokkain paikallishoito. Suurin osa astmaatikoista tarvitsee kahta lääkettä: päivittäiseen käyttöön ärtyneitä keuhkoputkia hoitavan lääkkeen sekä tarvittaessa käytettävän, keuhkoputkia avaavan lääkkeen.

– Jälkimmäistä käytetään oireiden hankaloituessa tai esimerkiksi rasitusoireiden estämiseksi jo ennen rasitusta.

Pelkosen mukaan viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että säännöllinen liikunta lisää astmaatikon suorituskykyä ja elämänlaatua. Ylipainoisilla painonpudotus vähentää astman oireilua ja lääkkeiden tarvetta.

Myös ruokavaliolla on merkitystä, ja sen pitäisi sisältää riittävästi hedelmiä ja vihanneksia. Astmaatikko hyötyy tupakoinnin lopettamisesta, ja myös tupakansavua tulisi välttää. Perussiisti koti, jossa on mahdollisimman hyvä sisäilma, on tärkeä astmaatikolle.

Koskela kertoo, että viime vuosina astman hoitoon on tullut myös uusia biologisia lääkkeitä, joita annostellaan pistoksina. Niitä käytetään kuitenkin vain vaikeassa astmassa, johon tavanomainen hoito ei ole tehonnut riittävästi.