Asiantuntijoiden mukaan Euroopan ja Naton resilienssiä on vahvistettava Venäjän presidentti Vladimir Putinin rajoittamiseksi.
Ulkopolitiikan ja Venäjän asiantuntijat Fiona Hill ja Angela Stent nostavat Suomen esiin arvioidessaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Hill ja Stent kirjoittavat Foreign Affairs -lehdessä, että sota on pelkkää Ukrainaa isompi asia. He toteavat, että Neuvostoliiton hyökkäyksen vuonna 1939 kokeneelle Suomelle sota Ukrainassa vaikuttaa historian toistumiselta.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin vallanhimo ei lopu Ukrainaan, he katsovat.
– Ukrainalaiset ja heitä tukevat maat ymmärtävät, että jos Venäjä voittaisi tässä verisessä konfliktissa, Putinin laajentumishalu ei pysähtyisi Ukrainan rajalle. Baltian maat, Suomi, Puola ja monet muut maat, jotka kerran olivat osa Venäjän imperiumia, olisivat vaarassa joutua hyökkäyksen tai vallankumousaikeiden uhriksi. Toisten maiden suvereniteetti voitaisiin haastaa, Hill ja Stent kirjoittavat.
Hill ja Stent eivät mainitse kirjoituksessaan sitä, että Baltian maat ja Puola ovat puolustusliitto Naton jäseniä ja Suomi on loppumetreillään Nato-jäsenyysprosessissaan. He toteavat kuitenkin, että Euroopan ja Naton resilienssiä on vahvistettava Putinin rajoittamiseksi.
He eivät mainitse myöskään Moldovaa, jonka tilanne on puhuttanut viime aikoina.
Kaksikko katsoo myös, että vuosi 2023 voi tuoda mukanaan yllätyksiä niin sodassa kuin sisäisesti Venäjällä. Putin näyttää olevan nyt kiinni vallassa toistaiseksi, mutta Kreml voi joutua yllätetyksi ja käänteet voivat olla dramaattisia, tutkijat kirjoittavat.
Fiona Hill on entinen Yhdysvaltain turvallisuusneuvoston jäsen ja toimii nykyisin tutkijana Brookings Instutionissa.
Angela Stent on Venäjään erikoistunut tutkija, kirjailija ja professori emerita Georgetownin yliopistossa.
1:11