Asiantuntija kiistää ilmatorjuntaohjusten vanhenemisen

Suomen Kuvalehti kertoi viime viikolla, että kymmenen vuotta sitten hankittu ohjusjärjestelmä Buk-M1 olisi vanhentunutta tekniikkaa ja altis häirinnälle.

- Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimpia koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palveluskäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi. Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta.

Buk-M1 tuli palveluskäyttöön Neuvostoliitossa 1990, ja Suomeen myyty kalusto on valmistettu vuosina 1996-1997. Nato-maiden paras vastaava ohjusjärjestelmä Patriot puolestaan otettiin palveluskäyttöön vuonna 1982, minkä jälkeen sitä on modernisoitu jatkuvasti. Järjestelmä korvattaneen uudella 30 vuoden käytön jälkeen eli jo 2012.

-Ohjusjärjestelmien tekninen päivitys (MLU eli Mid-life Upgrade) kuuluu normaaliin käytäntöön. Bukin osalta sen aika olisi nyt kuten samanikäisten Hornet-hävittäjien, joiden päivitys on käynnissä.

Päivityksellä ohjusjärjestelmän elinkaari tuplaantuu.

Sadalla miljoonalla miljardikauppa

Pääkaupunkiseudun suojana ollut vanha ohjuskalusto (SA-3 tai S-125M1 Petshora) korvattiin ennen vuosituhannen vaihdetta Buk-M1-ohjuksilla, kun Venäjä maksoi pois Neuvostoliiton velkoja.

- Saimme miljardin markan kaluston sadalla miljoonalla markalla. Ilman tätä yllätyksellistä hankintaa Helsingin ilmapuolustuksessa olisi vieläkin iso musta aukko, sillä rahoitusta uuteen ohjuskalustoon ei Hornet-hankinnan kallistumisen takia ollut silloin näköpiirissä.

Hän korostaa, että ilmapuolustuksen taistelunjohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteisen koordinaation piiriin kuten ennenkin.

Nato-yhteensopivuudesta tai sen puutteesta ei everstin mukaan kannata puhua. -Ei kai Buk-kalustoa ole tarkoituskaan käyttää ulkomailla?

- Itse asiassa meillä on suurempi aukko maavoimien ilmapuolustuksessa, kun lämpöhakuiset kannettavat olkapääohjukset ovat poistuneet tai poistumassa käytöstä eikä uusia ole hankittu tilalle.

Ohjustutkia häiritty vuosikymmenet

Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin oleellinen osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla.

- Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää.

Buk-M1:tä on hänen mukaansa teknisesti aika vaikea häiritä, ei ainakaan helpompaa kuin jotain muuta. Kokemuksia tämän ohjusjärjestelmän sotakäytöstä ei kuitenkaan ole.

- Häirintäkonehan ei voi vaaratta tulla aseen ulottuville. Buk-M1:n edeltäjällä, vanhalla Kvadrat-ohjusjärjestelmällä eli SA-6:lla ammuttiin Jugoslavian ilmakampanjan aikana vuonna 1999 alas amerikkalaisten "tutkassa näkymätön" stealth-kone F-117 - toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan kerran.

(MTV3-STT)