Arabia 130 vuotta

Astioita, kaakeliuuneja ja saniteettiposliinia valmistavan tehtaan perusti ruotsalainen Rörstrand. Tehdas sai nimensä tonttipaikkansa, Helsingin Arabian mukaan. Taiteilijoiksi palkattiin aluksi mm. ruotsalaiset Thure Öberg sekä arkkitehti Jac Ahrenberg. Heidän yhteistyönsä toi Arabian kokoelmalle kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Arabia irtautui Rörstrandista vuonna 1916 ja tehtaan johtajaksi tuli Carl Gustaf Herlitz. Hänen aikanaan Arabia kasvoi Euroopan suurimmaksi posliinitehtaaksi. Taitelijat, mm. Greta Lisa Jäderholm-Snellman, toivat art deco -koristelun ja klassistisen muotoilun vaikutteita Ranskasta.

Taiteellinen johtaja Kurt Ekholm toi tehtaaseen funktionalismin suunnitteluihanteet 1930-luvulla.

Käyttöesineiden muotoilua uudistamaan kutsuttiin vuonna 1945 Kaj Franck, joka kehitti mm. käytännöllisen Kilta-sarjan.

Sodan jälkeen uudeksi omistajaksi tuli Wärtsilä-Yhtymä. Arabian keramiikkataiteilijoiden pelkistetty ja maanläheinen tyyli alkoi tulla tutuksi sekä Suomessa että ulkomailla. Muun muassa Ulla Procopen suunnittelema Ruska-astiasto on tunnettu esimerkki 50- ja 60-luvun suomalaisen muotoilun kultakaudesta.

1970-luvulla halpatuotanto ja öljykriisi aiheuttivat taloudellisia ongelmia Arabialle, ja henkilökuntaa ja tuotevalikoimaa karsittiin perusteellisesti. Elpyminen alkoi, kun 70-luvun lopulla tehdas sai käyttöönsä uuden uunihallin.

Arabia liitettiin Hackman-konserniin vuonna 1990. Nykyisin Suomalaiset arvostavat Arabian merkkiä korkealle. Viime vuonna tehdyn Brandit Suomessa -selvityksen mukaan se sijoittuu kolmen arvostetuimman tavaramerkin joukkoon.

(MTV3-STT)

Arabian tehdas, museo ja myymälä toimivat Arabiakeskuksessa Helsingissä, osoitteessa Hämeentie 135. Tehtaaseen järjestetään opastettuja kierroksia, kierrokset varataan etukäteen tehdasemännältä.

Museossa on Arabian esineiden ajoitus- ja tunnistuspalvelu joka arkimaanantai klo 13-18 hintaan 7 euroa / esine.