Apteekeissa myydään testejä, joilla itse kukin voi testata itseään erinäisten tilojen ja sairauksien varalta.
Raskaustesti lienee näistä tunnetuin ja käytetyin. Itse itselleen voi tehdä ainakin keliakia-, klamydia-, eturauhassyöpä-, kolesteroli-, lääkeaine-, huume- ja borreliavasta-ainetestin.
Testejä valvoo Valviran lupaosaston terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet -ryhmästä.
– EU:n alueella ei saa myydä muita kuin CE-merkittyjä testejä. Ne on kehitetty nimenomaan ei-ammattilaisten käyttöön, mutta silti akilleen kantapää ovat käyttäjät itse, tiivistää ylilääkäri Kimmo Linnavuori Valvirasta.
– Me valvomme testien teknistä pystyvyyttä, ja se on hyvä, sanoo Linnavuori.
Maallikko on maallikko
Ongelmana on kuitenkin se, ette henkilö, jolla ei ole lainkaan alan koulutusta, välttämättä osaa tehdä testiä oikein, tulkita tuloksia oikein tai tehdä tuloksista oikeita johtopäätöksiä.
– Jos naisella on oireita, joista tulee mieleen klamydia, niin hän voi tehdä testin ja saada tulokseksi, ettei klamydiaa ole. Tämä ei silti tarkoita, että hän olisi terve, kuvailee itse tehtävien testien ongelmia Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Lääkärit eivät suinkaan vastusta kaikkia testejä periaatteesta.
– Jos ajatellaan vaikka raskautta, niin toki sen voi käydä varmistamassa lääkärin luona, mutta itse tehtävä raskaustesti toimii yhtä lailla, sanoo Pälve.
Testien kirjo on kuitenkin laaja eikä maallikko tiedä mitään erotusdiagnostiikasta.
– Erotusdiagnostiikalla tarkoitetaan sitä, että samojen tai samantapaisten oireiden taustalla voi olla useita eri sairauksia, ja on lääkärin työtä löytää oikea diagnoosi, sanoo Pälve.
Tästä syystä lääkärit eivät suhtaudu pelkästään myönteisesti siihen, että ihmiset testaavat itseään markkinoilla olevilla testeillä.

