Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta ei sopua – nämä asiat neuvotteluissa hiersivät

Ehdotuksen mukaan päivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyisi, jos henkilöllä on ollut tuloja vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Tarkasteltavan jakson pituus säilyisi suurin piirtein nykyisellään.

Nykyisessä mallissa 26 kalenteriviikon työssä ololla 28 kuukauden aikana syntyy oikeus noin 14 kuukauden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Työryhmä arvioi myös erilaisia malleja työttömyysturvan enimmäiskeston porrastamiseksi, muttei saavuttanut riittävää yhteistä näkemystä tehdäkseen siitä esitystä. Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK jättivät eriävän mielipiteen. Niiden mukaan jatkovalmisteluun olisi pitänyt ehdottaa mallia työttömyysturvan keston porrastamisesta, mikä parantaisi työllisyyttä.

Työryhmä tarkasteli neljää porrastamisvaihtoehtoa.

– Kolme niistä tukisi merkittävästi hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista lisäten työllisiä usealla tuhannella henkilöllä, työryhmässä mukana ollut Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo. 

STTK:lle ei käy euroistaminen

Palkansaajajärjestö STTK jätti eriävän mielipiteen työssäoloehdon sitomisesta tuloihin eli niin sanotusta euroistamisesta. Järjestön mukaan malli ei ole tasapuolinen, kun isotuloinen täyttää ehdon pienituloista helpommin.

– Tuloperusteinen työssäoloehto ei kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Siinä palkkataso vaikuttaisi työssäoloehdon täyttymiseen. Työntekijän, joka tekee saman verran työtä kuin toinen, mutta jonka palkkatulot ovat pienemmät, olisi vaikeampi täyttää työssäoloehtoa, sanoo juristi Samppa Koskela STTK:n tiedotteessa.

SAK torjui enimmäiskeston porrastamisen

SAK jätti raporttiin täydentävän lausuman, jossa torjutaan työttömyyspäivärahan enimmäiskeston porrastaminen ja painotetaan lomautettujen osaamisen kehittämistä.

Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen tarkoittaisi SAK:n mukaan käytännössä työttömien toimeentuloturvan leikkaamista, eikä se ole järjestön mielestä kestävä tapa edistää työllisyyttä.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty jo aiemmin, esimerkiksi lyhyen työuran jälkeen ansioturvaa saa vain 300 päivää. Työttömyyspäivärahan lyhyt kesto johtaa pahimmassa tapauksessa vain työttömien putoamiseen työmarkkinatuelle, sanoo johtaja Saana Siekkinen SAK:n tiedotteessa. 

Akava kannattaa euroistamista

Korkeasti koulutettujen Akava kannattaa työssäoloehdon euroistamista, joka sen mielestä selkeyttää järjestelmää, keventää byrokratiaa ja antaa paremmat mahdollisuudet yhdistelmävakuutuksen jatkovalmisteluun.

Akava on valmis myös pohtimaan työttömyysturvan porrastamista.

–  Pidämme Akavassa kuitenkin mahdollista porrastamista niin merkittävänä uudistuksena, että sen valmisteluun täytyy varata enemmän aikaa. Mallien käsittely jäi nyt liian suppeaksi, sanoo työryhmässä mukana ollut ekonomisti Heikki Taulu huomauttaa.

Lähtökohtana tarkasteluissa oli, että nykyinen iso porras muutettaisiin useammaksi pieneksi: lyhyellä työhistorialla saisi oikeuden lyhytkestoisempaan työttömyyspäivärahaan ja pidemmällä työhistorialla turvan enimmäiskesto olisi pidempi. Nykyisin alle kolmen vuoden työhistorialla syntyy oikeus 300 maksupäivään ja sitä pidemmällä työhistorialla 400 maksupäivään. Lisäksi 58 vuotta täyttäneillä on tietyin edellytyksin oikeus 500 maksupäivään.

Pekonen ei aio edistää työttömyysturvan keston leikkaamista

Hallitus asetti syksyn budjettiriihessä useita työryhmiä haarukoimaan erilaisia vaihtoehtoja, joilla työllisyyttä voisi kasvattaa. Työttömyysturvaan muutoksia pohtinut työryhmä oli yksi niistä. Hallituksen on ollut määrä jatkaa valmistelua kehysriiheen työryhmän pohjatyötä hyödyntäen, vaikka ryhmä ei yksimielinen ollutkaan.

Työttömyysturvasta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi keskiviikkona Twitterissä, että ei aio edistää työttömyysturvan keston leikkaamista. 

–  Työttömyysturvan keston leikkaaminen ei tule etenemään minun johdollani. Asiaa käsitellyt työryhmä toimi itsenäisesti tarkastellen eri malleja. Poliittiset päätökset työllisyystoimista tekee sen sijaan hallitus, Pekonen kirjoitti Twitterissä.

Hallitusohjelmassa linjataan, että työttömyysturvaa uudistetaan ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään tavoitteena työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työttömyyden pitkittymisen torjuminen.

–  Hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista, hallitusohjelmassa sanotaan.