Analyysi: Itsenäisyysjulistustaan lykkäävä Katalonia kaipaa kipeästi uutta strategiaa – koko Eurooppaa pelottaa pykälän 155 käyttöönotto

1700-luvulla rakennetun uusklassisen rakennuksen entisessä asevarastossa, nykyisessä itsehallintoalueen parlamenttisalissa Barcelonan Ciutadella-puistossa, ei tänään edes yritetty tehdä historiaa.

Aluehallinnon presidentti Carles Puigdemont sanoi eilen brittien yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa, että julistus annetaan lähipäivinä. Tänään parlamentissa ovat koolla laitoksen puhemiehistö sihteereineen sekä puolueiden parlamenttiryhmien johtajat. He sopivat seuraavan täysistunnon ajasta ja asialistasta.

Itsenäisyyttä tiukasti ajavat puolueet haluavat, että täysistunto on maanantaina, jolloin äänestystulosta käsiteltäisiin, ja pohdittaisiin itsenäistymisprosessin seuraavia vaiheita.

Näistä puolueista CUP on radikaalivasemmistolainen ja euroskeptinen.

Junts pel Sì eli Yhdessä kyllä on liittouma, joka kattaa puolueita kristillisdemokraateista vasemmistoon. 135-paikkaisessa parlamentissa niillä on yhteensä 72 edustajaa.

Nyt Espanjassa mietitään, milloin tuo julistus annetaan ja millainen se on, jos sitä ei laiteta toistaiseksi jäihin.

Alueparlamentin läpi runnoman lain mukaan julistus tulisi antaa kaksi vuorokautta äänestystuloksen hyväksymisen jälkeen.

Nyt voi olla ainakin lyhyen tuumaustauon ja taktiikan hiomisen paikka.

Kuningaskin sivuutti poliisiväkivallan

Pääministeri Mariano Rajoyn hallitus ei vältä tiukkaa linjaa, siitä kertovat poliisien kovat otteet viime sunnuntaina.

Kuningas Felipe VI:n perustuslakia järkähtämättömästi puolustava eilinen puhe oli tylyä tekstiä itsenäisyyttä ajavien näkökulmasta.

Hän tuomitsi yksiselitteisesti kaikki itsenäisyysprosessia johtavat maan rakoon. Hän ei myöskään maininnut sanallakaan poliisiväkivaltaa, eikä viitannut mahdollisiin neuvotteluihin. Happamasti joku voi Kataloniassa myös ajatella, ettei myöskään puhunut sanaakaan katalaania, vaikka halusi vakuuttaa katalonialaisia yhteen hiileen puhaltamisen edullisuudesta.

Kaikki osapuolet miettivät nyt siirtojaan poliittisessa shakissa, jota pelataan monella laudalla.

Yllä mainittujen itsenäisyyttä ajavien puolueiden lisäksi tavoitteelle keskeisiä ja vaikutusvaltaisia ovat erityisesti presidentti Puigdemont, varapresidentti Oriol Junqueras, viime vuonna perustettu, entisen aluepresidentin Artur Masin johtama keskustaoikeistolainen puolue PDeCat, sekä järjestöt Ómnium ja Katalonian kansalliskokous ANC.

Itsenäisyysmielisiä tahoja jakaa muun muassa kysymys siitä, kuinka vaalitulosta tulkitaan ja millä tavoin se pitäisi hyväksyä parlamentissa. Ja jos julistus annetaan, niin milloin, ja olisiko se enemmän asteittain kohti itsenäisyyttä ohjaava.

Osa haluaa myös ennenaikaisia alueparlamenttivaaleja. Nyt esimerkiksi Junts pel Sí on riippuvainen radikaalivasemmistolaisesta CUP:sta, jonka näkemykset ovat vastakkaiset Junts pel Sí:n kanssa esimerkiksi laajoista yhteiskunnallisista uudistuksista ja EU:sta.

Onko itsenäisyydellä oikeasti kannatusta?

Vaaleilla voitaisiin myös punnita, onko itsenäisyydellä yhä kannatusta.

Eri mielipidemittausten mukaan vähemmistö haluaa sitä. Toisaalta jos Kataloniassa voitaisiin järjestää Skotlannin malliin kansanäänestys, enemmistö sanoisi sille kyllä - tulisipahan kerrankin punnittua osapuolten puntit.

Itsenäisyysleirin sisäistä dynamiikkaa La Vanguardia -lehdessä analysoinut Lola García kirjoittaa, että julistukseen saatetaan ottaa mukaan viittaus mahdollisuudesta kansainväliseen välitysyritykseen Koko Katalonia-kysymyksen ratkaisemiseksi. Tätä presidentti Puigdemont on jo tuonut esiin.

Espanjan hallitukselle sekä julistus että kansainvälinen kolmas osapuoli kuten EU, on enemmän kuin punainen vaate. Välittäjän mukaantulo korottaisi Katalonian aseman lähes itsenäiseksi symbolisesti.

Kaiken espanjalaistaminen

Itsenäisyyttä ajavat tahot tietävät, että julistus voi hyvinkin johtaa perustuslain pykälän 155 toimeenpanoon. Se veisi Katalonialta itsehallinnon, joka ”espanjalaistettaisiin” keskushallinnon kautta kaikessa koululaitoksesta poliisiin.

Espanjan hallitus vihjasikin tänään, että 155 on kaivettu esiin. Sitä ei ole vielä koskaan otettu käyttöön.

Jos näin kävisi, seurauksia katsottaisiin enemmän kuin huolestuneena niin Kataloniassa, Madridissa kuin Brysselissä.

Poliittisen kriisi ja katkera vastakkainasettelu keskusvallan ja Barcelonan välillä syvenisi. Koko maa uhkaisi ajautua talousahdinkoon, mikä tietäisi huonoa koko EU:lle.

Itsehallinnon poistaminen noteerattaisiin muissakin itsehallintoalueissa, ei vähiten Baskimaalla. Rajoyn johtaman konservatiivisen Kansanpuolueen vähemmistöhallitus on saanut talouslinjalleen välttämätöntä tukea baskien PNV-puolueelta.

Kyse on poliittisesta nollasummapelistä, ellei jostain löydy pikaista uutta peliohjetta, joka osoittaisi suunnan pois kuilun reunalta.