Alhainen lihassokeri selittää humalaisten väkivaltaa

- Humalatilaan liittyvä väkivaltainen käyttäytyminen on erityisesti suomalainen vitsaus, jota on paljon ihmetelty ja jonka syytä on pohdittu, tutkimusprojektin päätutkija Matti Virkkunen sanoo. Hän on oikeuspsykiatrian professori Helsingin yliopistossa.

Virkkunen on tutkinut veren glukoosipitoisuuden eli verensokerin vaikutusta hallitsemattomaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Kun glukoosipitoisuus humalaisella laskee, alttius väkivaltaiseen käytökseen kasvaa.

Glykogeeniä puolestaan varastoituu elimistössä lihaksiin ja maksaan, joista se vapautuu glukoosiksi. Kun maksan glykogeenipitoisuus on matala, ei glukoosiakaan paljon vapaudu. Glukoosia saisi kuitenkin syömällä säännöllisesti, mutta alkoholistit jättävät usein ruokailun väliin pitkien juomaputkiensa aikana.

- Näiden ihmisten ruokailutottumukset poikkeavat normaalista, Virkkunen sanoo.

Normaalisti alkoholi stimuloi ruokahalua, mutta näillä ihmisillä vähäinenkin ruokahalu voi juodessa hävitä ja paino laskea runsaasti juodessa, vaikka alkoholin energiapitoisuus on suuri.

Jos on pakko juoda, pitäisi myös syödä

- Uskon, että väkivaltaista käyttäytymistä voidaan vähentää näkyvästi valistamalla, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa väkivaltarikollisille pitää teroittaa, että jos on pakko juoda, heidän tulee myös syödä säännöllisesti.

- Tätä tietoa tulee välittää paitsi terveydenhuoltoon myös omaisille ja väkivaltarikoksiin syyllistyneille.

Vahva yhteys

Yhteys matalan alhaisen glykogeenin ja tulevan väkivaltaisen humalakäyttäytymisen välillä oli tutkimuksessa vahva, sillä se yksinään selitti 27 prosenttia rikoksen uusimisessa esiintyneistä eroista.

Helsingin yliopistossa ja Hyksin psykiatrian klinikassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 49 väkivaltaan syyllistynyttä, alkoholisoitunutta miestä, joilla oli diagnosoitu epäsosiaalinen persoonallisuus. Kahdeksan vuoden seuranta-ajan kuluessa heistä 17 syyllistyi vähintään yhteen uuteen vahvassa humalatilassa tehtyyn väkivaltarikokseen - yleensä hyvin pian vankilasta vapauduttuaan.

Kaikilta tutkimuksessa mukana olleilta mitattiin insuliini- ja verensokeritasoja, ja heille tehtiin laaja, koko aineenvaihduntaa mittaava tutkimus. Psykiatrisissa häiriöissä menetelmää ei ole aikaisemmin käytetty.

Rikoksenuusijoiden lihassokerin eli glykogeenin taso osoittautui selvästi matalammaksi kuin kahteen verrokkiryhmään kuuluneilla.

Tutkimus julkaistiin Psychiatry Research -lehdessä.